Alkuvuosi 2016 kuvin

Selailin vuoden 2016 kuvia. Monet mielenkiintoiset retket ja hetket nousivat mieleen. Alkuvuosi oli todella mielenkiintoinen lintuhavaintojen suhteen. Heti vuoden ensimmäisenä päivä kurki käyskenteli Nivalan Sarjankylällä! Oli paikallisena n 2 tuntia.

Mielenkiintoiset havainnot jatkuivat. Sievissä oli laulujoutsen. Tämä todettiin sairaaksi ja jouduttiin lopettamaan.

Ja lisää Sievistä. Pähkinähakki talvehti eräällä piharuokinnalla.

Omalla ruokintapaikalla puukiipijä viihtyi koko talven.

Kevään ensimuuttajia, laulujoutsenet Ylivieskan Raudaskylällä.

Lajikirjo lisääntyi maaliskuun aikana. Tuli telkät ja töyhtöhyypät.

Aurinko nousi varhemmin ja aina vain varhemmin.. kevät oli tullut!

Peipot ja vihervarpuset jo pihapiirissä.

Laulujoutsenten määrää kasvoi, ensimmäiset kanadanhanhet saapuivat myös.

Kanadanhanhi osasi Erkkisjärvelle. Rantaniityillä kuovi kuikutteli.

Tornientaisto kisailtiin koleassa mutta poutaisessa säässä.

Silkkiuikku uiskenteli aamunkajossa.

Kevään kohokohta oli mustakurkku-uikku pihalammella! Sain ilmoituksen loukkaantuneesta linnusta, joka ei päässyt lentoon. Hain sen hoitoon ja päästin sen uimaan pihalampeen. Muutaman päivän päästä lintu tervehtyi ja lähti lentoon.

Pihalla myös lajikirjo kasvoi.

Tulivat punarinnat, punavarpuset ja kuusitiaiset.

Muitakin eläimiä kuin lintuja vieraili pihalla. Siili ja orava kuuluivat vakiovieraisiin.

Mustarastaat ja harakat olivat ahkerasti liikkeellä. Harakka on muuten komea lintu!

Niinpä saapuivat myös kirviset, pajulinnut, pääskyset ja muut kesän linnut. Niin kesä oli valmis alkamaan. Löytyipä se hömötiaisenkin pesäkolo. Kalatiiroillakin oli kevättä mielessä. Tässä muutamia kuvia vuoden 2016 alkupuolelta.

Viivyttelijöitä

Talvi saapui suhteellisen aikaisin. Heti marraskuun alusta pakkanen kiristyi lähelle 15 astetta. Samalla puhalteli voimakas pohjoistuuli, sää oli todella purevaa. Järvet ja joet jäätyivät kokonaan. Suurimmaksi osaksi linnut olivat jo muuttanut pois. Joitakin viivyttelijöitä löytyi. Nivalan Erkkisjärvellä ihmeteltiin tukkasotkan sitkeyttä ja haluttomuutta muutolle lähtöön. Tilanne selvisi järven jäätyessä, lintu oli lentokyvytön.

Lintua oli todennäköisesti ammuttu sorsajahdin aikana. Kun sulaa vettä oli vain pieni lämpäre padon lähellä. Tukkasotka uikenteli siinä.

Lintua ei saatu kiinni, joten se päätettiin lopettaa pois kärsimästä.

Myös laulujoutsenet olivat tosi myöhään jäällä. Pakkasten kiristyessä ne viimein lähtivät pois. Sopi vain ihmetellä mistä ne saivat ravintoa. Jospa ne ihailivat kaunista maisemaa puiden ollessa talvisen komeita!

Pidisjärvellä on oleillut laulujoutsen koko alku talven. Välillä sen on oletettu olevan lentokyvytön, mutta 16.11 kuvasin sen komeaa lentoa järven yllä.

Toivottavasti lintua osaa lähteä jo muutolle.

Talven varmimpia merkkejä on, kun koskikarat saapuvat talvehtimaan Erkkisjärven padolle. Niitä on mielenkiintoista seurata. Hyvin tarkenevat sukellella hyiseen veteen ja sen jälkeen tulla kiville sukimaan höyhenpeitettä.

Nyt sopii vain toivoa, että talvinen sää jatkuisi. Niin komea on luonto talvisessa puvussaan!