maanantai 20. marraskuuta 2017

Marraskuun kuulumisia

Pian vuosi 2017 on loppuun käsitelty. Ollaan jo talven kynnyksellä. Luonto muuttuu pikkuhiljaa talviseksi. Viimeisiä syysmuuttajia vaeltaa kohti etelää pakoon meidän talvea. Täällä sisämaassa näkee vielä muutamia laulujoutsenia ja vesilintuja odottamassa muutolle lähtöä.
Olemme aloittaneet mielenkiintoisen projektin, nimittäin talviruokinnan lähellä sijaitsevaan suojelumetsään. Samalla olemme vieneet linnunpönttöjä ensikesää varten. Tälle suojelualueelle on tarkoitus viedä n 30 pönttöä, tiaisille, harmaasiepoille, puukiipijälle ja varpuspöllölle.
Mielenkiintoista seurata miten ensikesänä pöntöt saavat asukkaita.
Auringonkukka-automaattia on jouduttu parantelemaan siemenaukkojen suhteen. Siemenet eivät ole oikein valuneet, lintujen on ollut vaikea saada niitä automaatista. Reikiä isontamalla siemenien saanti on helpottunut huomattavasti. Linnut ovat löytäneet ruokinnan kiitettävästi. On ollut töyhtötiaista, sinitiaista, hömötiaista, talitiaista, närhijä, puukiipijää jne.
Lähistöllä oleilee paljon tikkoja. Odottelemme niitä ruokinnalle, jos vaikka pikkutikka ja harmaapäätikka löytäisivät ruokinnan. Nyt vain tiaisia käy ruokinnalla.
Mikään ei ole niin rauhoittavaa kuin retkeily talvisessa metsässä. Lumi luo mainioita taideteoksia. Pienet puut näyttävät patsailta lumen kerääntyessä niiden oksilla. Taipuneet koivunrungot muodostavat mahtavia kaaria. Tulee tunne että metsä on täynnä holvirakenteita.
Tilhet ovat pikkuhiljaa saapuneet nauttimaan runsaasta pihlajanmarjasadosta. Pihapiirissäkin niitä näkee ruokailemassa. Myös muutamia taviokuurnia näyttää lentelevän pihlajien ympärillä.
Syksystä alkaen on hiiripöllöillä ollut pienimuotoista vaellusta. Eripuolilta on tullut havaintoja hiiripöllöistä. Mielenkiintoista seurata miten suureksi vaellus muodostuu.
Nautitaan talvisesta luonnosta ja retkeillään!

lauantai 28. lokakuuta 2017

Joutsenbongaus 2017

Tänään 28.10.2017 suoritin joutsenlaskennan Nivalassa. Nyt viikonloppuna 28.10-29.10.2017 suoritetaan Birdlifen perinteinen joutsenbongaus. Tällä tapahtumalla kartoitetaan joutsenten määrää syysmuuton levähdysalueilla. Joutsenet ovat nyt kerääntyneet tankkaamaan muuttoa varten. Joutsenbongauksella selvitetään samalla levähdysalueet ja niillä olevat vaaratekijät.
Tällä kertaa sää ei suosinut laskentaa, satoi vettä ja räntää. Tuuli oli kohtalainen ja puuskittainen. Joutsenia oli kohtalaisesti. Silmiinpistävää oli tämän kesän poikasten vähäisyys! Keväthän oli erittäin kolea, jopa talvinen. Pesintöjen aloitus venyi pitkälle kevääseen. Monet joutsenet joko jättivät pesinnän väliin taikka pesintä epäonnistui.
Aikaisempaan verrattuna levähdysalueet olivat nyt erikohdissa. Monet aikaisemmat levähdysalueet olivat tyhjiä. Kaikkiaan joutsenia löytyi vajaa 800. Nivala on laaja alue, joten varmaankin kaikkia levähdysalueita en löytänyt. Ehkä koko Nivalan joutsenmäärä on jossain 1000 paikkeilla. Täällä on nyt joutsenten hyvä ruokailla sillä viimeisimmät puinnit suoritettiin tällä viikolla. Ruokaan on riittävästi. Jos pakkasten tulo viivästyy niin joutsenet viipyvät täällä pitkään.
On mielenkiintoista seurata näin laskennan avulla joutsenten määrä ja niiden liikkeitä. Tämä tuo vaihtelua normaaliin lintuharrastukseen!

sunnuntai 8. lokakuuta 2017

Syksyn satoa

Syksy on jo pitkälle kulumassa ja viimeiset muuttolinnut suuntaavat kohti etelää ja talvehtimisalueita. Osaltaan lintujen syysmuutto ajoittui pitkälle ajalle ja komeita muuttolukuja ei saatu. Varmaankin erikoisella kesällä oli vaikutusta lintujen liikehdintään. Kottaraisia kerääntyi runsaslukuisesti valmistelemaan muuttoa.
Paikoin tavattiin lähes tuhannen linnun parvia! Kerääntymisalueet olivat uusia. Perinteisillä alueilla ei tavattu kottaraisia juuri lainkaan.
Erikoisinta oli rastaitten siirtyminen metsäalueilla vaikka pihlajanmarjoja on paljon. Suuria pääskyjen kerääntymiä ei tavattu, ainoastaan parinsadan linnun parvi. Peippoja ja järripeippoja lentelee kohtalaisen suurissa parvissa. Kirviset muuttivat vaivihkaa ja samoin kahlaajat. Vesilinnuilla muutto on jakautunut pitemmälle ajalle. Pohjoisessa on vielä vesilintuja runsaasti. Ainoastaan haapanoita on muuttanut suuremmissa parvissa. Joutsenethan vielä oleilee kaikessa rauhassa odottaen talven tuloa.
Sää on ollut nyt syksyllä poikkeuksellisen sateinen ja tuulinen, myös sakeat sumupilvet ovat saattaneet seisoa koko päivän paikallaan. Ilma on ollut todella kostea. Sumuinen ilma on häirinnyt lintujen seurantaa voimakkaasti.
Yllä muutamia kuvia maaseudun rauhallisesta iltatunnelmasta. Tämän kaltaisia iltoja on ollut vähän. On saanut seurata illan hämärtymistä ja auringon painumista horisontin taa. Pian etäsellä taivaanrannalla kuun on kohonnut esille luoden hienon tunnelman.
Kurkimuutto ajoittui pitkälle ajalle. Nyt ei tullut yhtä päämuuttopäivää vaan muuttoa oli pitkällä ajalla.
Välillä muutto keskeytyi voimakkaan sateen takia, tällöin pelloille kerääntyi satamäärin kurkia odottamaan sateen loppumista.
Hanhilajeilla oli samankaltainen muutto kuin kurjilla. Muuttoa oli pitkällä ajalla. Valkoposkihanhet muuttavat parhaillaan. Niiden muutto on vähän myöhäisempää kuin muilla hanhilajeilla. Tosiaan syksy on ollut sumuinen ja sateinen. Nämä asiat ovat osaltaan vaikuttaneet lintujen muuttoon.
Läheiselle suojelualueelle perustimme talviruokintapaikan.
Tarkoituksena olisi saada tikkoja käymään ruokinnalla. Myös tiaisia liikkuu lähistöllä paljon.
Pöllönpöntöt tuli tarkistettua. Pöntöissä ilmeni korjaus tarvetta paljonkin.
Nyt jos ruokinnalla alkaa käydä lajikirjoa runsaasti niin täytyy ruokintaan lisätä auringonkukansiemenet.
Tästä yksityisestä luonnonsuojelualueesta on kehittymässä hyvä lintukohde!

maanantai 2. lokakuuta 2017

Miten ruokin lintuja talvella



Nyt on taas käsillä se aika vuodesta jolloin aloitellaan lintujen talviruokintaa. Ruokintapaikan perustamisessa kannattaa kiinnittää huomiota sen sijaintiin ja helppohoitoisuuteen. Ruokintapaikkaa ei kannata perustaa aivan ikkunoiden lähelle. Myös pensaita ja puita kannattaisi olla lähettyvillä näin linnuilla olisi suojapaikkoja ulkoisten vaarojen uhatessa. Jos mahdollista niin ruokinta-automaattien kannattaisi olla tarpeeksi isoja, näin päivittäinen täyttäminen jäisi pois.


 
 
 
 
 



Yksi yleisin kysymys on, mitä ruokaa linnuille? Vaihtoehtoja on paljon, on auringonkukansiemeniä, piensiemenseoksia, jyviä, rypsiä jne. On talipalloja, talitankoja ja oikeaa "läskiä" Kauppojen hyllyjä seuratessa ja samalla hintoja vertaillessa tilanne selkenee. Talvi on pitkä ja ruokaa kuluu, tällöin hinta ratkaisee.



 
 
 

 
Yleisin ruokintaseos on kauranjyvät ja auringonkukka. Tämä kattaa suurimman osan linnuista. Myös talipallot ja talitangot ovat hyviä ja tärkeitä energianlähteitä. Niin tangot kuin pallotkin kannattaa laittaa verkon sisälle. Näin estetään oravien ja suurempien lintujen "varkaudet" Tämmöiset suojaverkot voi tehdä itsekin ohkaisesta ja pienisilmäisestä rautaverkosta.
 
 
 
 
 
 
 
 
Ruokinnan tarkoitus on antaa talvilinnuille lisäravintoa ja energiaa kylminä aikoina. Talvella linnut voivat olla kokonaan ruokinnan varassa. Tärkeä sääntö on; kun aloitat talviruokinnan elä lopeta sitä ennen kevättä!
 
 
 
 



 
 
 
 
 

Pidä myös ruokintapaikka siistinä, näin vältät jyrsijöiden tulon ruokinnalle. Myös puhtaus edistää salmonellan pysymistä loitolla.
 
 
Mitä hyötyä on uhrata aikaa ja varoja moiseen touhuun? Kun ruokit lintuja voit samalla seurata niiden touhuiluja ja iloista liikehdintää pihapiirissäsi. Voit samalla oppia tuntemaan eri lintulajeja ja niiden iloista laulua. Kevät on sitä laulun riemua ja iloista ilmettä pitkän talven jälkeen. Tärkein hyöty tulee itse linnuille, sinun ansiostasi ne voivat säilyä hengissä talven yli!
 
 
 



 
 
 
 
 
Antakaamme linnuille mahdollisuus säilyä virkeinä ja elinvoimaisina talven  yli! 
 
 
 
 
 

 

 
 
 

sunnuntai 10. syyskuuta 2017

Loukkaantuneet linnut ja niiden hoito

Olen ollut nyt viisi vuotta mukana loukkaantuneiden lintujen hoitoringissä. Toimin Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan lintutieteelisten yhdistysten alueella. Kohdallani tämä työ alkoi tavallaan vahingossa. Syksyllä 2012 Kalajoen Kärkisenkylällä jäi loukkaantunut kurki talvehtimaan.
Ylivieskalaisen lintuharrastaja Seppo Pudaksen kanssa ruokimme lintua läpi talven. Teimme kurjelle ruokintapaikan jossa tarjolla oli ohran ja kauran jyviä sekä soraa. Seppo kulki hakerasti seuraamassa lintua antaen aina lisää viljaa ja soraa. Kun edellinen jyväsäkki loppui veimme tilalle uuden. Lintu selvisi talven yli ja keväällä katosi alueelta.
Minulla on käytössä rakennus johon voin ottaa sisälle loukkaantuneita lintuja. Ensimmäinen sisällä ollut lintu oli tuulihaukka. Tämä oli lentänyt sähkölankoihin ja loukannut siipeä ja silmää. Tämä lintu oli hoidossa n kaksi kuukautta.
Tähän lintuun kiintyi tosissaan! Teimme yhdessä lentoharjoituksia aivan linnun kyllästymiseen asti.
Lintu luotti hoitajaansa täysin. Sen ruokailua sai seurata aivan vierestä linnun välittämättä mitään.
Talvi painoi päälle ja tuulihaukka ei voinut lentää pitkästi joten se täytyi lopettaa. Oli todella surullista.
Tämän viirupöllön löytyminen tapahtui liian myöhään. Löydettäessä oli todella huonossa kunnossa ja menehtyi lähes heti.
Tähän työhön liittyy paljon erilaisia tapahtumia. On tosi surullisia kohtaloita kuten esim. tämä suopöllö. Lensi matalalla tien yli, saman aikaisesti tuli auto joka törmäsi lintuun huonoin seurauksi. Kun menin paikalle lintu eli hetken.
Sain soiton ikkunaan lentäneestä linnusta. Paikalla totesin tilanteen, käki oli lentänyt ikkunaan ja loukkaantunut pahoin. Tämä lintu eli pari päivää. Todella pahoin loukkaantunut.
Kanahaukka oli saanut osumaa sähköjohdoista. Siipeä tarvitsi parannella muutama päivä ja lintu taas lentokuntoinen.
Metsässä vapaus tuntui aluksi oudolta, vähän ihmetystä mielessä ja sitten iloinen yllätys vapaudesta.
Toinen kanahaukka viipyi vähän pitempään. Löytyi nälkiintyneenä ja oli laihassa kunnossa. Kunnon ruualla toipui takaisin maastoon.
Eräänä talvena pakkasten kiristyessä ja vesistöjen jäätyessä sain soiton erittäin huonokuntoisesta laulujoutsenesta.
Kun kyseessä oli kansallislintumme soitin paikalle myös valvonta eläinlääkärin. Totesimme linnun todella sairaaksi. Eräs kalastaja pyydysti linnun verkolla ja todettiin linnulla olevan jokin loissairaus. Lintu lopetettiin.
Varsinainen erikoisuus oli tämä mustakurkku-uikku. Ilmoitettiin että eräällä pienellä lammella oli huonokuntoinen lintu. Niinhän oli, mutta mitenkäs saada kiinni kun lintu osasi uida ja vielä vikkeläänkin. Vene paikalle ja pyydystys alkoi! Viimein sain kopattu linnun käsiin. Meillä on pihassa pieni lampi johon toin linnun.
Lammessa oli ravintoa runsaasti. Muutaman päivän kuluttua mustakurkku-uikku voimistui ja lensi pois. Lintu oli nälkiintynyt ja höyhenpeitteessä oli pientä jälkeä. Ehkä törmännyt johonkin.
Vielä erikoisempi hoidokki oli tämä lintu.
Muuttohaukka löytyi nälkiintyneenä aurapellolta. Aluksi kaikki meni hienosti, lintu söi hyvin ja oli pirteä.
Muuttohaukan kohtaloksi tuli menehtyminen. Hyvin todennäköisesti pitkä ravinnottomuus oli kuivattanut suoliston. Vatsa ei toiminut ja aiheutti linnun menehtymisen. Uusin asukas on huuhkaja. Sähkökaapeli oli sijainnut linnun lentoreitillä ja törmäys väistämätön. Hain huuhkajan hoitoon, sisua linnulla oli vielä jäljellä mutta mukaan täytyi lähteä!
Onneksi ei mitään vakavampaa, vain lihas venähtänyt. Lintu on toipunut hyvin ja odottelee maastoon vientiä!
On se vain komea lintu. Mitä enempi sen kanssa on sitä varmemmin se luottaa hoitajaansa. Olisihan se mahtava lemmikki!
Lähipäivinä lähdemme yhdessä autoajelulle kohden huuhkajan kotimaisemia. Lintu kuuluu reviirilleen ja luontoon. Tämä harrastus on mielenkiintoista ja opettavaista. Oppii tuntemaan eri lajien käyttäytymistä ja näkee miten lintu oppii luottamaan hoitajaansa! Laitan tähän loppuun yhteystiedot. Jos löydätte loukkaantuneen linnun niin ilmoitelkaa, mahdollisuuksien mukaan haen sen hoitoon. Reijo Jussilainen jussire@netti.fi tai 044 3992150