Kurkimuutto

Pitkään jatkunut lämmin sää itä-ja etelätuulten kera viivästytti kurkimuuttoa aivan syyskuun lopulle. Päämuuttopäivä oli 27.9. Nytkin muutto tapahtui huonon sään vallitessa, oli sadetta ja sumuista. Tuuli kuitenkin puhalteli koleasti pohjoisesta saaden kurjet muutolle. Paikoin pilvet roikkuivat niin alhaalla, että muuttavat kurjet menivät osin pilviverhon sisällä.

Seurasin muuttoa ensimmäisen kerran Erkkisjärven lintutornilla. Paikka osoittautui hyväksi paikaksi. Päämuuttopäivänä sain tornilta n 8000 muuttavaa kurkea. Muun muuton, kuten petojen muutto jäi huonolle seurannalle. Yksin ollessa muuttoa seuraamassa kaiken huomion vie kurkien laskeminen, niin tiheään niitä tulee.

28.9. aamusella muutti vielä n 2000 kurkea. Nyt sää oli kaunis, aurinko paistoi lähes pilvettömältä taivaalta. Tuuli oli edelleen pohjoisessa puhallellen navakasti.

Nyt syksyn suurin muuttotapahtuma on takanapäin. Vielä joutsenet odottelevat vuoroaan, samoin osa hanhista.

Lintujen levähdysalueet

Syksy kerää aina peltolakeuksille runsaasti lintuja levähtämään ja tankkaamaan ennen muuttoa. Kurkia on kerääntynyt suuria parvia pelloille. Yöksi kurjet lentävät läheisille soille. On komeaa seurattavaa satojen kurkien liikehdintää.

Puiduilla pelloilla on aina jotain syötävää. Täällä kurjet viihtyvät hyvin. Samoin jo auratut pellot ovat hyviä ruokapaikkoja.

Laulujoutsenia ei ole vielä paljon kerääntynyt pelloille. Joutsenethan muuttavat täältä viimeisimpinä. Pieniä kerääntymiä on jo alkanut ilmetä.

Isolepinkäisiä levähtelee täällä satunnaisesti. Lauhoina talvina niitä voi jäädä myös talvehtimaan.

Tänä syksynä uutena tulokkaana on ollut valkoposkihanhi. Pitempiä aikoja ne eivät ole pysähtyneet täällä, mutta kuitenkin käyneet pelloilla ruokailemassa. Suurin parvi on ollut n 250 hanhea.

Pienet järvet ovat hyviä uimapaikkoja hanhille.

Metsähanhet ovat täällä keväisin yleisempänä kuin näin syksyllä. Keväällä näkee myös merihanhia samoin tundra-ja kanadanhanhia. On mielenkiintoista seurata eri lajien käyttäytymistä levähdysalueilla. Niissä on suuria eroavaisuuksia. Seurattavaa riittää pitkälle syksyyn!

Syyssadetta

Aamu valkeni todella harmaana ja sateisena. Tuuli yltyi välillä lähes myrskyksi. Pilvet roikkuivat matalalla.

Ajelin autolla pienen lenkin samalla kuvaten ja seuraten näkyisikö lintuja. Näkyi vain harmaata, kosteaa ja tuulista. Linnut olivat suojaisissa paikoissa. Poissa sateen ulottuvilta. Pelloille kertyi pieniä lammikoita. Keväisin tällaisille tulvapelloille kerääntyisi paljon kahlaajia, mutta nyt kahlaajat ovat jo muuttaneet.

Iltapäivällä sää hieman poutaantui. Kierros Hituran kaivoksen jätealtaille osoitti päivällisen toteamuksen, kahlaajia ei ole. Altaiden lietealueet olivat myös tyhjät. Muutama vesilintu uiskenteli altailla.

Viereinen peltoaukea kuvasti sitä tosiasiaa, kesä on vääjäämättä takapäin. Niin autio ja tyhjä oli maisema. Mutta uusi kevät on tulossa, jolloin luonnossa on taas elämää ja ääntä!

Syksy

Vääjäämättä kesä on kallistunut syksyksi. Poissa kesän heleys ja lintujen konsertit. Tilalle tullut luonnon monitahoiset värit ja pimenevät illat. Tässä pieni otos syksystä. Kuvailin pyöräretkellä syksyn värejä ja niitä muutamia harvoja lintuja mitä kohdalle osui.

Järvi oli hiljainen, muutama vesilintu ruovikossa.

Laulujoutsenet nauttivat syksyisen illan rauhasta.

Yksinäinen laulujoutsen teki ylilennon.

Matka jatkui ja lintutorni jäi ilta-auringon paisteeseen odottamaan linturikkaimpia hetkiä.

Pyöräillessä peltoteitä eteen avautui kaunis maalaismaisema, missä linnut pyrähtelivät ilta-auringon laskiessa.

Pieni sateen uhka oli kokoajan yllä, onneksi pilvet pysyttelivät etäämpänä.

Linnut asettuivat yölevolle. Sähkölangat keräsivät ison määrän räkättirastaita ja muutamia haarapääskyjä nauttimaan yön tuomasta lepohetkestä.

Niin ilta-aurinko laski muuttaen tienoot leppoisaksi syksyn kuutamoksi.