maanantai 27. maaliskuuta 2017

Vuoden lintu

BirdLife Suomi valitsee joka vuosi vuoden linnun. Vuoden linnuksi valitaan yleensä harvalukuinen ja muutenkin huonosti tunnettu laji. Vuoden linnusta kerätään tehostetusti havaintoja. Tavoitteena on lajin määrän ja pesimäkannan suuruuden kartoittaminen. Vuoden 2017 vuoden lintu on pikkutylli.
Ja millainen lintu pikkutylli on. Se on noin 15 - 18cm pitkä, pikkutyllillä on harmaanruskea selkä, valkea vatsa ja mustan ja valkean kirjava pää. Yksi parhaimmista tuntomerkeistä on silmänympärillä oleva keltainen rengas. Pikkutyllin tavallisin ääni on lyhyt " piu ". Suomessa on noin 5000 paria.
Pikkutylli pesii ja asustelee jokivarsilla, sorakuopissa, vetisillä laitumilla, varasto- ja satama - alueilla.
Merenrannat ja satama - alueet ovat hyviä havaintopaikkoja.
Nyt kaikki pikkutylli havainnot Tiiraan, jotta saadaan lajista kattava kokonaisuus. Myös pesimäpaikat kannattaa laittaa Tiiraan.

tiistai 21. maaliskuuta 2017

Ensimmäiset kevätmuuttajat

Kalajokilaaksoonkin kevät alkaa pikkuhiljaa tulemaan. Vesisateet ja aurinkoiset päivät sulattavat lumia tuoden pälvipaikkoja pelloille. Samalla jokiin ja isompiin ojiin kertyy vettä. Viimeaikaiset yöpakkaset ovat hidastaneet kevään etenemistä.
Ensimmäisiä kevätmuuttajia ovat laulujoutsenet. Tänä vuonna ne saapuivat suhteellisen aikaisin. Laulujoutsenet eivät tarvitse paljoa avovettä tullakseen toimeen. Haapajärvellä Karjalahden rannalla on lähes koko talven sulaa, tälle alueelle ensimmäiset joutsenet saapuvat. Nivalassa Erkkisjärvi kerää ensimmäiset joutsenet järven ollessa täysin jäässä. Joutsenten tuloon vaikuttaa hyvin todennäköisesti vieressä oleva joki, jossa on avovettä.
On mielenkiintoista seurata niiden käyskentelyä jäällä. Vaikka on pakkasta niin jäällä on auringonpaisteessa hyvä levähtää.
Aikaisia kevätmuuttajia ovat olleet töyhtöhyypät, telkät, sepelkyyhkyt, kottaraiset, muutamat peipot ja kiurut. Myös metsähanhia on nähty muuttavan. Kokoajan tilanne elää ja uusia muuttajia saapuu lähes päivittäin.
Yllättävä havainto oli kun 8 peltopyytä paistatteli päivää sänkipellolla. Peltopyyt ovat vähentyneet huolestuttavasti. Voidaan jo sanoa kannan olevan lähes kokonaan hävinnyt.
Peltopyykannan romahtamiseen on monta syytä, suurin syy on maalaismaisen raju muutos. Ei enää ole latoja, viljelykset ovat suuria peltoaukeita, joista puuttuvat pajukkoiset ojat. Peltopyillä ei enää ole suojaa ulkoisia hyökkäyksiä vastaan. Lumettomat talvet ovat myös yksi syy kannan romahtamiseen. Nyt jos koskaan peltopyy tarvitsee ihmisen auttavaa kättä. Ruokintapaikkojen perustaminen ja suojakatosten rakentaminen ovat ensimmäisiä toimenpiteitä joilla peltopyitä voidaan auttaa!
Varma kevään merkki on kun teeret aloittelevat soidinta. Yllättävissä paikoissa teeret voivat pitää soidinta, nimittäin järvenjäällä. Tämä tuli todistettua, kun iso teeriparvi piti soidinmenoja Erkkisjärven jäällä.
Nyt lintuharrasta elää mielenkiintoista ja antoisaa aikaa, aina tapahtuu uutta ja mielenkiintoista. Nyt ulos nauttimaan kevään ihmeistä ja luonnon monimuotoisuudesta!

perjantai 17. maaliskuuta 2017

Haapajärven luontokuvanäyttely

Koko tämän maaliskuun ajan Luontokuvanäyttely on ollut avoinna Haapajärvellä kaupungintalon valtuustosalissa. Näyttely päättyy 24.3.2017. Näyttelyn on järjestänyt Suomenselän Luontokuvaajat ry.
Suomenselän Luontokuvaajat ry on perustettu joulukuussa 2016. Yhdistyksen puheenjohtajana toimii Jyrki Liikanen Nivalasta. Yhdistys on nuori, jotenka sen toiminta on vielä suunnitteluasteella. Tulevaisuuden visioina olisi tarkoitus edelleenkin järjestää luontokuvanäyttelyitä, mahdollisesti ohjattuja valokuvausretkiä ja yksittäisiä luontokuvailtoja. Kuluvan vuoden aikana yhdistyksen toiminta tarkentuu ja mahdollinen jäseneksi liittyminen selkiytyy.
Meneillään oleva näyttely on korkeatasoinen ja todella hieno. Erikoisuutena näyttelyssä on Pekka Tuurin vedenalaiset kuvat. Mykistäviä ja puhuttelevia kuvia.
Näytöllä pyörivä kuvaesitys oli hieno oivallus. Sai seurata hienoja kuvia ja ihastella niiden kokonaisvaltaista kauneutta. Näytöllä olevat vedenalaiset kuvat olivat häkellyttävän hienoja. Vedenalainen kuvaus vaatii kuvaajalta paljon tietämystä ja taitoa.
Monet lintu-ja luontokuvat olivat taiteellisia ja värikylläisiä. Näiden kuvien äärellä aisti luonnon monimuotoisuuden. Kokonaisuutena näyttely oli aistikkaasti järjestetty ja esillä oli laaja kokonaisuus luonnosta ja sen eläimistä sekä linnuista. Suuri kiitos kuvaajille siitä arvokkaasta työstä mitä he kuvausretkillään tekevät!

maanantai 13. maaliskuuta 2017

Pöllöyö

Lauantaina 11.3. sää oli lämmin ja aurinkoinen, oikea kevätpäivä! Tämä enteili illaksi ja yöksi hyvää pöllökeliä. Vielä kun ilma oli tyyni, tilanne näytti optimaaliselta! Niinpä päätimme Timo M kanssa tehdä vähän pitemmän pöllöretken.
Illan hämärtyessä suuntasimme tunnetusti hyville pöllöreiteille. Alku ei näyttänyt mitenkään lupaavalta, vain yksi helmari äänessä. Illan muuttuessa yöksi ja kuun noustessa valaisemaan maisemia tilanne muuttui.
Huuhkajat aloittivat huhuilunsa ja viirupöllöt löysivät myös sävelensä. Kuulaassa pakkassäässä huuhkajan ääni kantautuu kauas. Sai olla tarkkana ettei samaa huuhkajaa merkkaa eri linnuksi. Huuhkajia esiintyi runsaimmin, kaikkiaan 9 kpl.
Mikään ei ole niin sykähdyttävää, kuin pimeässä yössä huuhkajan huhuilu. Tähän kun lisää vielä viirupöllön ja lapinpöllön äänet niin konsertti on täydellinen. Lapinpöllön äänestä tulee mieleen vanhanajan höyryveturi. Puksuttaa aivan samalla lailla.
Kyllä siinä sai korva tarkkana kuunnella vähän kauempaa kuuluvia helmipöllön ääniä. Muutama havainto jäi varmistamatta äänen heikkouden takia. Nyt näyttäisi tulevan kohtalaisen hyvä pöllövuosi. Metsähiirikannat ovat nousussa ja samoin myyräkannat. Toivottavasti myös pesinnät lähtisivät käyntiin ja ne onnistuisivat!
Pöllöretken kokonaissaldo oli 9 huuhkajaa, 2 viirupöllöä, 1 lapinpöllö ja 3 helmipöllöä. Sarvipöllöt ovat loistaneet hiljaisuudellaan. Toivottavasti nekin intoutuvat ääneen. Nyt kannattaa suunnata pöllöretkille. On hyvin todennäköistä että ei tarvitse tyhjin käsin palata!

torstai 9. maaliskuuta 2017

Talvilintulaskennat

Maanantaina 27.2.2017 aloitettiin Nivalan reiteillä talvilintulaskennat. Tällöin kierrettiin Niskakankaan metsäreitti. Sää oli todella kylmä, pakkasta yli 20 astetta. Itse en ollut tällä kierroksella mukana. Reitti kierrettiin suksilla. Tulos oli historiallisen huono, ainoastaan kolme teeren kieppiä. Metsät ovat tänä talvena olleet todella hiljaisia.
Seuraavana päivänä oli vuorossa Niskakankaan kyläreitti. Taas saatiin kokea miten nopeasti säätila muuttuu. Nyt oli pyryä ja lauhaa. Välillä tuuli ja satoi lunta reippaasti. Vaikka sää oli huonohko kiersimme reitin n. 6km. Nyt löytyi lintujakin, parhaimpana neljä hippiäistä. Talitiainen oli runsain lintulaji.
Mielenkiintoista oli töyhtötiaisen esiintyminen, samoin sinitiaisia oli mukavasti
Närhien määrä oli romahtanut. Ennen niin yleinen lajia oli muutaman yksilön varassa.
Käpytikkoja oli kyläreitillä mukavasti
Reitin lajit olivat: harakka 2, hippiäinen 4, hömötiainen 3, keltasirkku 110, korppi 1, kuusitiainen 1, käpytikka 3, närhi 1, punatulkku 3, sinitiainen 8, talitiainen 69, töyhtötiainen 2, varis 1, varpunen 33, viherpeippo 7. Lajeista keltasirkku oli runsain ja tiaisista talitiainen. Pitkään jatkunut lumipyry ja räntäsade siirsivät keskustan laskentareitin kiertämistä aina 3.3. asti. Tällöin sää oli kohtalainen ja lintuja näkyi mukavasti. Laskentareitillä on pituutta vajaa 11 km, jotenka kierrokseen menee muutama tunti aikaa. Määrällisesti keltasirkkuja oli eniten, 175 kpl.
Mikä ilahduttavinta, varpusten määrä oli nousussa. Monet vuodet varpusia on ollut suhteessa vähäsen, nyt 99 kpl. Koristepensasaidat olivat varpusten parhaimpia oleskelupaikkoja.
Naakkaparvia lenteli aseman seudulla useita. Nivalan keskusta on tunnetusti naakkarikasta aluetta.
Variksista on tullut kulttuurilintu, niin paljon niitä esiityi laskentareitillä.
Samoin harakka.
Kesykyyhkyjä elikkä puluja esiintyi reitillä paljon. Puluille myös aseman seutu on mieluista seutua. Erikoisuutena puluparvessa oli albino.
Mielenkiintoinen havainto reitiltä oli 2 urpiaista. Tänä talvena urpiaiset ovat olleet vähälukuisena. Lajimäärä ja lintujen kappalemäärät olivat aikaisempiin vuosiin verrattuna normaalit. Myös fasaanien määrä yllätti. Pikkuvarpusia oli todella vähän. Reitillä esiintyneet lajit. Fasaani 7, harakka 90, keltasirkku 175, kesykyyhky 110, naakka 72, pikkuvarpunen 15, sinitiainen 11, talitiainen 110, urpiainen 2, varis 48, varpunen 99 ja viherpeippo 77. Seuraavan kerran reitti kierretään syksyllä. On mielenkkintoista nähdä mitä silloin eteen tulee!