Vuoden viimeinen retki

28.12. teimme Pitkäsen Juhanin kans retken Haapajärven Petäjäkalliolle, jossa on metsän keskellä hyvä ruokintapaikka. Retki oli todella onnistunut, sillä jo lähtiessä omalle ruokintapaikalle pyrähti varpuspöllö saalistamaan. Sain pöllöstä muutamia kuvia.

Menomatkalla näimme kanahaukan lentelevän peltojen yllä, varmaankin oli saalistamassa. Meillä oli tietona että perillä voisi olla pohjantikka asustaen pöllipinolla. Tieto ei ollut perätön, sillä lintu todella pyrähti pinolta lentoon. Myös palokärki oli samaisella pinolla. Yritimme kuvata lintuja kumminkin siinä onnistumatta.

Itse ruokintapaikalla kävi melkoinen kuhina. Oli talitiaisia, hömötiaisia, töyhtötiaisia, sinitiaisia ja käpytikkoja.

Ehkä mielenkiitoisin havainto oli leukistinen sinitiainen. Erottui muista hyvin valkoisen pään ja yläselän ansiosta. Tämä ruokintapaikka on todella mielenkiintoinen sijaintinsa ja suuren tiaismäärän takia. Kerää myös runsaasti tikkoja ympärillä olevien kelopuiden ansiosta.

Tätä kirjoittaessa elämme vuoden viimeistä päivää. Ajatukset liikkuvat jo tulevassa vuodessa. Tammikisa on jo ovella, samoiten koko vuoden kestävä kply:n alueella oleva pinnakisa. Nämä tapahtumat antavat harrastukselle mukavan lisän. Tärkeintä ei ole voitto vaan osanotto kisaan!
Kaikkille oikein hyvää ja antoisaa Uutta Vuotta!

Vuosi 2011

Nyt on taas käsillä aika, jolloin ajatukset väkisinkin viivähtävät menneessä. Kulunut vuosi oli säiden puolesta erikoinen. Alkuvuosi oli kylmä ja lunta kertyi paljon. Talven pakkasjakso oli pitkä ja suvikelejä ei ollut laikaan. Kevät oli myös pitkään kylmä, mutta lumet sulivat haihtumalla, jolloin ei tullut suuria tulvia. Alkukesä oli helteinen ja vähäsateinen. Loppukesä ja alkutalvi taas todella sateinen ja suhteellisen lämmin.

Kevättalvella pöllöjä oli runsaasti johtuen hyvästä myyräkannasta. Kartoitimme Nivalan alueen suhteellisen hyvin. Kevätmuutto tapahtui hitaasti kylmien säiden takia. Voidaan todeta muuton olleen myöhäinen.


Muutamia ajatuksia kesän linturetkistä. Meillä oli keväällä historiallinen tilanne kun saimme osallistua Nivalassa ekakertaa tornientaistoon uudella Aimon tornilla.

Kaikki joukkueessa olleet jäsenet olivat ensimmäistä kertaa taistossa mukana. Lajimäärälleen kisa onnistui meiltä hyvin, sillä saimme kasaan 68 lajia. Sisämaan tornilta hyvä määrä.

Ensikeväänä samalla joukkueella yritämme parantaa lajimäärää! Olemmehan paljon kokeneempia tälläiseen kisaan!

Lintujen pesinnät onnistuivat kohtalaisesti, olihan alkukesä lämmin ja ravintoa riitti poikasille.

Yölaulajat olivat ainakin täällä melko hiljaa. Ei mitään harvinaisuuksia löytynyt, vaikka suhteellisen ahkerasti kiertelimme varmoja paikkoja. Teimme yhden yhteisen retken laihoin tuloksin.

Ehkä kesän kohokohtana voisi pitää jo perinteistä Nivalan elorallia. Nyt ralli saavutti suuren suosion, olihan rallissa joukkueita peräti kuusi. Lajimäärät joukkueilla nousivat huomattavasti edelliseen vuoteen verraten. Voittajajoukkueella päälle 90:n. Sää ei tahtonut suosia rallia, sillä aamu ja aamupäivä oli todella kolea. Ensikesänä ralli on taas elokuussa täällä Nivalassa. Toivottavasti joukkueiden määrä kasvaa.

Lämpimän syksyn takia talviruokinnan aloittaminen taisi tapahtua liian aikaisin. Ruokinnalla on käynyt runsaasti lintuja kokoajan. Aluksi siinä kävi pari peippoa ja yksi järripeippo, mutta ilmojen kylmetessä linnut taisivat jatkaa muuttomatkaa kohti etelää. Tiaisia on ollut runsaasti, samoin pikkuvarpusia. Ehkä suurin lisäys on tapahtunut hömötiaisten kohdalla. Niitä on ollut runsaast.

Lopuksi haluan toivottaa kaikille Rauhallista Joulua!

Mietteitä

On ollut erikoinen syksy ja alkutalvi. Sadetta ja lämmintä on riittänyt. Sääennusteet näyttävät ilmojen jatkuvan edelleen leutoina ja kosteina. Voi olla edessä leuto talvi. Keväällä sen sitten näkee, turha mennä ennustelemaan mitään.

Linturintamalla on nyt hiljaista. Viimeiset laulujoutsenet ovat muuttamassa etelään. Lämpimien ilmojen ansiosta vielä näkee suurehkoja joutsenparvia muuttomatkalla. Erkkisjärvikin on hiljentynyt. Viimeiset neljä laulujoutsenta lätivät sunnuntaina 27.11.

Koskikaroja ei ole vielä näkynyt Erkkisjärvellä eikä Raudaskylän muuntoaseman koskessa. Nämä paikat ovat lähes varmat koskikarojen talvehtimispaikkoja. Ehkä kunnon talven puuttuminen ei ole saanut niitä muuttamaan tänne.

Ruokintapaikalla käy melkoinen hyörinä. Tiaiset, varpuset, viherpeipot ja närhet käyvät ahkerasti ruokinnalla. Olen mielenkiinnolla seurannut kahta järripeippoa ja peippoa jotka edelleen viihtyvät ruokinnalla, josko ne yrittäisivät talvehtia täällä. Ikävintä on kun varpushaukka on löytänyt ruokintapaikan ja käy päivittäin saalistamassa. Tälle ei voi mitään, se on luonnon omaa kiertokulkua.

Syksyllä aloittanut lintukerho on lähtenyt hyvin aktiivisesti käyntiin. Olemme kokoontuneet parinviikon välein. Aloitimme toiminnan Nivalan lintuharrastajien nimellä, mutta kun kerholaisia on muistakin kunnista niin päädyimme nimen muutokseen. Pitkän pohdinnan jälkeen kerhon nimeksi tuli Lintukerho Larus. Alla olevista kuvista voi päätellä miten kerhon nimeä pohdittiin tosissaan

Syksyn kohokohta oli kun Toni Uusimäki piti meille esitelmän petolinnuista. Esitelmä oli mielenkiintoinen ja opettavainen. Saimme runsaasti tietoa pedoista ja pointteja niiden tunnistamiseen. Esitelmän päätteeksi kahvipöydässä keskustelimme pitkään illan aiheesta ja näin saimme vielä tarkentaa tietoja. On ollut todella mielenkiintoista viettää kerhoiltoja mukavan porukan seurassa ja keskustella harrastuksesta. Saa vaihtaa kokemuksia ja mielipiteitä!

Elämää ruokintapaikalla

Nyt on jo aika aloittaa lintujen talviruokinta. Itse aloitin lokakuun alkupuolella ruokinnan. Heti alkoi vilkas lentely lintulaudan ympärillä. Mistä se tieto kulkee lintujen keskuudessa, missä on ruokintapaikka, saa ihmetellä. Ensimmäisenä talitiaiset löysivät paikan ja heti niiden jälkeen muut tiaiset

Samoin harakat ja närhet ovat ensimmäisten joukossa ruokintapaikalla. Käpytikat tuovat tietynlaista piristystä käynneillään. Varpuset ovat myös ahkeria käviöitä, samoin viherpeipot. Oman piristyksen tuovat myös pari peippoa ja järripeippoa, jotka ovat vielä käyneet ruokinnalla.

Paljon on keskusteltu siitä mitä linnuille antaa. Minusta on turha lähteä kovin kalliisiin vaihtoehtoihin, sillä talven aikana melkoinen määrä menee ravintoa linnuille. Käytän oma tekoista sekoitusta, auringonkukkaa, kauroja, vähän vehnää ja jos kaupasta saa niin lisään hirssiä joskus. Pähkinä olisi kyllä hyväksi, mutta niin arvokasta.

Joka vuosi useammat lintulajit jäävät tänne talvehtimaan. Ilman meidän apua ne eivät selviä talven yli. On hyvin tärkeää että perustamme ruokintapaikkoja ja huolehdimme niistä koko talven. Pienellä vaivalla saamme paljon iloa, kun seuraamme lintujen touhuilua pihapiirissä!

Kply:n syyskokous

Ajattelimme täältä Nivalasta osallistua Kply:n syyskokoukseen. Asia nousi esille viime kerhoillassa, joten halukkaita löytyi useampia. Mukaan lähti Uusivirran Päivi, Lehtolan Sari, Haikaran Hannu ja allekirjoittanut. Lähtijöitä olisi ollut enempikin, mutta yhteensattumat veroittivat lähtijöitä parilla henkilöllä. Niinpä suuntasimme Kokkolaa kohti Hannun kyydillä. Menomatka sujui mukavasti rupatellen harrastuksesta ja sen kehittämisestä. Hansan nuorisotalolle oli kokoontunut muutamia harrastajia Kokkolasta.

Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat ja saimme katsauksen Keski-Pohjanmaan lintupaikkaoppaan valmistumisesta ja aikataulusta. Kokouksessa puheenjohtajana toimi Johan Hassel ja sihteerinä Juhani Hannila. Toimintasuunnitelma ja talousarvio hyväksyttiin pienin muutoksin. Toimintasuunnitelmaan lisättiin Nivalan eloralli. Yhdistyksen puheenjohtajaksi vuodelle 2012 valittiin edelleen Johan Hassel. Hallituksen erovuorossa olevat jäsenet valittiin edelleen jatkamaan tehtävässä. Samoin tilintarkastajat valittiin entiset. Toni Uusimäki edustaa Kply:tä BirdLifen edustajistossa. Jäsenmaksu pysyy entisenä. Kerroin Nivalan lintuharrastajien toiminnasta ja siitä työstä mitä täällä teemme. Saimme todella lämpimän vastaanoton ja kutsun vierailla ensi keväänä Tankkarissa. On varmasti mielenkiintoinen retki tulossa. Tutustumme Tankkarin linnustoon ja siellä tapahtuvaan rengastukseen. Saamme vielä oppaita Kokkolasta, joten asiantuntijoista ei ole puutetta retkellä.

Oli todella mielenkiintoista olla kokouksessa ja näin päästä sisälle lähemmin organisaatioon ja sen toimintaan. Intoa puhkuen lähdimme kotimatkalle sulatellen kokouksen antia ja uusia visioita kehitellen!

Lokakisa

Taas on kesä kallistunut syksyksi ja on lokakisan aika! Lokakisahan on Kply:n ja Pply:n välinen kuukauden mittainen ralli. Rallissa kisaillaan kumpi yhdistys kerää kuukauden aikana eniten lajeja. Kisaa on käyty jo usean vuoden aikana. Pply on aina ollut niskanpäällä ja hallinnut rallia joskus jopa suvereenisti. Nyt meidän kannattaa aktivoitua ja näyttää Pply:lle mitä täällä osataan! Harrastajia meidän alueella on vähemmän, mutta tänävuonna ollaan todella aktiivisia ja kerätään havaintoja varsinkin alkukuusta. Näin saadaan "talteen" viimeisimpiä kesälajeja. Kisaan osallistuu, kun laittaa omat havainnot Tiiraan. Täältä havainnot huomioidaan kisaan. Kannattaa laittaa yleisemmätkin lajit Tiiraan, että ei vaan jää laji pois kisasta.

Nyt kannattaa muutenkin retkeillä ja nauttia syksyn viimeisistä väriloistokkaista päivistä! Ajankohtaista on myös talviruokintapaikkojen suunnittelu ja ruokinta-automaattien kunnostus. Ilmojen kylmetessä voimme näin aloittaa talviruokinnan.

Nivalan lintuharrastajien toimintaa

Vuosi sitten heräsi harrastajien keskuudessa ajatus Nivalan lintuharrastajien omista nettisivuista. Oltuamme yhteydessä Kply:hyn he olivat hyvin myötämielisiä ajatukselle ja esittivät sivujen avaamista omana linkkinä Kply.n sivuille. Tämä helpotti paljon ajatuksen viemistä eteenpäin. Haikaran Hannu otti tehtäväksi sivujen kehittelyn ja ylläpidon. Hannu on atk-ammattilainen, joten häneltä homma hoituu. Hannu toimii samalla Kply:n sivujen yhtenä pääkäyttäjänä. Nyt sivuille on jo kertynyt mukavasti materiaali, on tapahtumakuvia, linkkivinkkejä, lintukuvia ja tiedotuksia. Kokoajan sivut kehittyvät ja materiaalia kertyy lisää.

Nivalan lintuharrastajien toiminta on myös laajentunut mukavasti. Kahtena kesänä meillä on ollut eloralli, joka on saavuttanut yllättävän suuren suosion. Tätä rallia on tarkoitus jatkaa vuosittain elokuussa. Ensikesänä ralli on vielä Nivalan alueella, mutta jatkossa ajatuksena olisi rallin kierättäminen muissakin lähikunnissa. Uutena toimintana on alkanut lintukerho Aikun tiloissa Peltotie 9:ssä. Tämä kerho on ilmainen ja kokoontuu parin viikon välein. Tästä on kokoontumisilmoitus nettisivuilla, jossa ilmenee aina seuraavan kerhon ajankohta. Kerhon tarve lähti spontaanisti harrastajien keskuudesta. Vietämme mukavaa yhdessäoloa rupatellen ja harrastuksen saloihin paneutuen. Kerhossa käy harrastajia Haapajärveltä, Ylivieskasta, Sievistä ja Nivalasta. Tähän kerhoon ovat kaikki tervetulleita viettämään mukavaa yhdessäoloa! Olemme suunnitelleet kerhon puitteissa myös yhteisten retkien tekemistä. Kerhonkin sisältö tulee kehittymään kerholaisten toiveiden pohjalta.

Retki Ohtakariin

Österbergin Jukka laittoi viestiä, että hän on menossa Ohtakariin ja kyytillä olisi tilaa. Ei muuta kuin mukaan vaan. Sovimme lähtöaamuksi toirstain. Pientä jännitystä aiheutti sää. Koko alkuviikon oli satanut ajoittain rankastikin vettä ja säätiedotus näytti torstaille myös sadetta. Päätimme kuitenkin lähteä, sillä mieli paloi nähdä taigauunilintua. Olihan Ohtakarissa nähty myös sinipyrtö ja pikkusieppo. Merläisen Timo aikoi lähteä myös retkelle.

Niinpä torstaiaamuna puolikuudeksi ajoin Meriläiselle, josta Jukan oli puhe hakea meidät kyytiin. Ajelimme aamuhämärissä Ohtakariin. Sää oli pilvinen mutta poutainen. Perillä havaitsimme tuulen olevan todella kovan. Meri tyrskysi voimakkaasti ja antoi oman ääniefektinsä. Aluksi näytti todella hiljaiselta. Ei paljon näkynyt lintuja ja ääniä ei kuulunut lainkaan. Siinä kierrellessämme ensimmäinen taigauunilintu antoi ääninäytteen. Tuntui todella mahtavalta kun varmistui ettei reissu ollut turha. Nälkä kasvoi syödessä. Olihan tiedossa taigauunilintuja olevan useampiakin. Aloimme haravoida aluetta todella, eikä turhaan. Löysimme vielä kaksi lisää ja saimme myös näköhavaintoja linnusta. On se vikkelä ja pieni lintu. Todella vaikea havaita lehtipuista. Näimme vielä merikotkan ja nuolihaukan. Alueella oli myös tiaisia paljon. Sinipyrstöä ja pikkusieppoa etsiessä alkoi sataa rankasti ja kastuimme märiksi. Sateen jatkuessa ja ajan kuluessa jäi meiltä pikkusieppo ja sinipyrstö löytämättä. Kahvit hörpättyämme päätimme lähteä Nivalaa kohden. Meriläisille päästyämme pihalta bongasimme vielä sinisuohaukan, tuulihaukan, isolepinkäisen ja kaksi kivitaskua.

Tälläiset retket ovat todella antoisia. Ajaessa saa vaihtaa ajatuksi harrastuksesta ja kehitellä uusia "kujeita". Nyt vain alamme seurata kurki-ja hanhimuuttoja. Täällä Hitura on oivallinen paikka syysmuuton seurannalle! Tänään oli ehkä yksi kurkimuuton päämuutto päivistä. Jukka ja Tähtisen Jorma saivat Hiturasta yli 5000 kurjen muuton!

Retki

Sunnuntaiaamuna 28.10. teimme Meriläisen Timon kanssa retken Hituran altaille ja Haapaperälle. Lauantaina Österbergin Jukka oli käynyt altailla ja havainnut siellä suokukkoja n500. Tästa innostuneena ajattelimme Timon kanssa käydä katsomassa vieläkö suokukot ovat siellä.

Lähdimme siinä viiden aikoihin liikkeelle. Aamu oli koleahko mutta poutainen. Perillä huomasimme suokukkoja olevan todella paljon. Laskimme varovasti niitä noin 650. Oli mahtava parvi! Osa niistä kierteli altailla ja aamun valjetessa osa lähti muualle. Siinä tarkkaillessa yli lensi 70 kurkea kohti etelää. Kahlaajia oli todella niukasti. Tyllejä 20, pikkusirrejä 2, kuovisirrejä 2 ja muutama vesilintu uiskenteli altailla. Tänä vuonna kahlaajia on Hiturassa ollut todella vähän verrattuna vaikka viime kesään. Johtuneeko siitä, kun altaita ollaan laajentamassa ja työnäänet häiritsevät lintuja. Kaksi sinisuohaukkaa ja yksi ruskosuohaukka kirteli altaiden yllä. Neljä teertä pulputti lähimetsässä.

Hiturasta ajelimme kohti Ainassaaren peltoja. Pelloilla näimme vielä 16 kuovia ja 10 korppia jotka lensivät kohti lähimetsää. Penkkatien varrella näimme vielä yhden isolepinkäisen. Tällä reitillä olemme aikaisemmin nähneet parhaimmillaan kuusi isolepinkäistä.

Hiturahan on hyvä syysmuuton seurantapaikka. Parhaiten sieltä voi seurata kurkien ja hanhien päämuuttoa. Nyt on aika aloittaa syysmuuton seuranta. Se voi tuottaa mukavia yllätyksiä. Voi havaita todella isoja muuttoparvia pienen ajan sisällä. Eihän mikään ole antoisempaa, kuin raikkaassa syyssäässä olla ulkona mielenkiintoisen harrastuksen parissa!

Nivalan eloralli

Kohta jo perinteeksi muodostunut Eloralli kisailtiin Nivalassa 13.8 klo5-14. Ralli sai alkunsa vuosi sitten pienestä keskustelusta, jossa ajatuksena oli kokeilla rallaamista niin että aloittelijatkin uskaltautuisivat mukaan. Niinpä keskustelin Österbergin Jukan kanssa ja hän lupautui rallin vetäjäksi. Kyllä Jukka on tehnyt ison työn rallin hyväksi sitä järjestäessä! Heti ensimmäisellä kerralla ralli sai hyvän vastaanoton. Mukaan tuli alueelta lähes kaikki kokeneet harrastajat. Me aloittelijat päästiin heidän mukaan oppimaan rallaamista. Tänä kesänä rallia toivottiin runsaasti ja eihän muu auttanut kuin Jukka laittoi rallin taas pystyyn. Nyt mukaan tuli runsaasti kokeneita harrastajia jo valmiiden joukkueiden kanssa.

Aamu valkeni koleana ja puolipilvisenä. Kokoonnuimme Nivalan Nesteen pihalle puoli viideksi. Joukkueita saapui 6. Alkupalaverin jälkeen joukkueet poistuivat omille reiteilleen. Meidän joukkueen muodostivat Rytkösen Mikael, Österbergin Pauli-Pekka ja allekirjoittautunut. Olimme suunnitelleet ajoreitin huolella sen pohjalta mitä Pauli ja Mikael olivat havainneet pohjustaessaan rallia. Ite en päässyt mukaan pohjustustyöhön. Olimme samalla sopineet että allekirjoittautunut toimisi sihteerinä rallissa. Myöhemmin päivän aikana joukkueemme sai mahtavan nimen: Pappa ja pojat!!

Aloitimme rallin Hiturasta. Kahlaajien osalta paikka oli lähes tyhjä. Saimme sieltä kuitenkin lähes 20 lajia ja viivyimme n1.5 tuntia. Jatkoimme täältä Hautaperän kautta Karvoskylälle, josta poimimme ennakolta kartoittamamme lajit. En lähde tässä tarkemmin kuvaamaan mitä lajeja kustakin paikasta saimme, vaan kerron summittaisen ajoreitin ja sen varrelta maukkaimmat palat. Palasimme Karvokylältä takaisin Hituraan. Emme saanneet lisää kahlaajija, joten kahlaajijen osalta meiltä jäi esim rantasipi pois. Täältä ajoimme Kontion kautta Mönköön. Tällä reitillä saimme kuusitiaisen kovan yrittämisen ansiosta. Rytkösen Mikaeli oli oiva kuusitiaisen matkija. Mönkössä yllättäin käki lensi tienvarren puhelinlangoille istumaan. Pauli-Pekka sai oivat kuvat linnusta. Raudaskylällä olevien savikolojen kautta ajoimme Mutalammelle. Täällä meillä oli varmoina laulujoutsen, uivelo, nokikana ja mustakurkku-uikku. Kaikki muut tärppäsi paitsi mustakurkku-uikku. Oli piilossa ruovikossa ja meillä ei enää ollut aikaa jäädä kytikselle, koska Erkkisjärvi oli vielä käymättä. Erkkisjärven varma piti. Sieltä saimme silkkiuikun ja kesy kyyhkyn. Nyt oli kiire keskustaan, jossa pähkinähakki ja turkinkyyhky odottivat. Eipä turkinkyyhky näyttäytynyt kuin vasta ralliajan umpeuduttua.

Rallin purku oli Aikun tiloissa. Haikaran Hannu oli keittänyt makoisat kahvit. Purku tapahtui leppoisissa merkeissä. Rallissa tehtiin muutama kova havainto. Pudaksen Sepon joukkue löysi virtavästäräkin ja Pelttarin Petrin joukkue arosuohaukan. Ja rallin tulokset: Pappa ja pojat voittivat 94lajia, Isokankaan viserrys 89lajia, Hippiäiset ja Mutalammen mullistus kumpikin 84lajia, Tuulentallaajat 83lajia ja Rimpinevan riento 80lajia. Kokonaislajimääräksi 119. Ralli oli kova tasoinen, jota osoittaa lajimäärät.

Rallista jäi mukava tunnelma mieleen. Päätettiin rallata innolla myös ensikesänä! On kuulunut, että tavoitteet olisivat paljon korkeammalla seuraavassa rallissa!

Heinäkuu

Suomen kesä on ollut parhaimmillaan heinäkuussa! On ollut hellettä ja satanut sopivasti. Hellejakso on ollut pitkä. Luin jostain, että nyt on yli kahteenkymmeneen vuoteen lämpimin kesä! On ennustettu että lämpimät ilmat jatkuvat syksyyn asti.

Parhaillaan on menossa kahlaajien syysmuutto. Täällä muutto on ollut kohtalaisen näkymätön johtuen helteistä. Linnut eivät ole laskeutuneet alas, vaan ovat lentäneet korkealta yli. Kävimme Hiturassa Meriläisen Timon kanssa muutaman kerran. Havainnot jäivät vähäisiksi. Parhaimmillaan 25 valkovikloa, n80 töyhtöhyyppää ja joitakin suokukkoja ja sirrejä. Isolepinkäisiä sitävastoin ollut mukavasti, Haapaperällä samanaikaisesti 5 kpl tähysteli langoilla. 17.7 Jokikylällä tehtiin hyvät haukkahavainnot. Samallakertaa nähtiin mehiläishaukka, haarahaukka ja arosuohaukka! Todella erikoinen tilanne! Tuulihaukkojen pesinnät onnistuivat hyvin. Näyttää siltä että kanta on voimakkaassa kasvussa täällä. Suopöllöillä on pesinnän kannalta ollut myös hyvä kesä. Löysimme muutamia pesiä. Vesilinnuilla poikueet ehkä keskinkertaiset. Erkkisjärvellä pesinnät eivät menneet hyvin, johtuen ehkä villiminkkien määrän kasvusta.

Mahtuuhan Heinäkuuhun todella mielenkiintoistakin. Sievin Kiiskilänkylältä löydettiin Sininärhi! Havaintohan sai harrastajat laajalta alueelta liikkeelle. Olihan lintu todella komea ja sitä sai seurata aivan läheltä! Tälläiset harvinaisuudet tuovat "sykettä" harrastukseen ja antavat uutta intoa retkeilyyn.

Pian on taas käsillä todellinen syysmuuton seuranta, jolloin saamme seurata eri lajien muuttoa suurissa parvissa. Näin se Suomen kesä on todella lyhyt. Vähänaikaa sitten odottelimme kevätmuuton alkua ja lintujen saapumista tänne, nyt niiden lähtöä talvehtimispaikoille. Mutta jokaisessa vuodenajassa on omat hyvät puolensa ja seurattavaa riittää ympäri vuoden!

Katsaus menneeseen

Olemme taas saaneet nauttia kunnon kesästä. On lämmintä, ja kesä näyttää hyvät puolensa. Monella on parhaillaan kesäloma menossa. On aikaa harrastuksille ja rentoutumiselle. Nyt olisi hyvä aika seurata miten linnut ruokkivat poikasiaan. Luonnossa on täysi kiire päällä. Osa linnuista jo suunnittelee muuttoa esim kuovinaaraat. Kuovihan on vuodenlintu. Kannattaa tehdä havaintoja kuovien muutosta ja naaraiden kokoontumisesta ja laittaa havainnot tiiraan.

Niin, katsausta menneeseen. Näin harrastuksen kannalta hiljaisena aikana ajatus piipahtaa alkuvuodessa. Talvilinnustohan oli täällä normaali, ei ollut mitään kovin erikoista. Ankara pakkanen veroitti varmasti linnustoa melkoisesti. Meillä yritti punarinta talvehtia, mutta pakkanen oli liikaa sille, vaikka yritin ruokkia sitä monipuolisesti. Pöllöjä sitävastoin oli runsaasti. Saimme kokea muutaman todella mahtavan pöllöretken, jolloin kuulimme viittä eri lajia retken aikana. Kevät taas tuli hitaasti ja muuttolinnut saapuivat verkkaisesti. Ei ollut muutto nopeaa. Muuttosää oli poikkeuksellinen. Välillä oli lämmintä ja taas muutaman päivän kylmää. Koko kevät oli tuulinen. Kahlaajia havaittiin normaalia vähemmän, johtuen ehkä poutaisesta säästä ja kovista etelätuulista muuton aikana. Kahlaajat eivät laskeutuneet, vaan lensivät korkealta yli. Kevään kohokohta kohdallani oli tornientaisto. Viimesyksynä valmistuneen Aimon tornin ansiosta saimme mahdollisuuden osallistua kisaan. Niinpä kokosimme joukkueen. Kisa meni kohdaltamme loistavasti, sillä havaitsimme Erkkisjärveltä 69 lajia. Tämä osoitti, että torni on oikealla paikalla. Ympärillä on peltoaukea, josta saa peltolinnuston. Myös peltoaukean yllä lentelee ja saalistaa monia petolintuja. Järvihän itsessään on tunnetusti rikas vesilinnustosta. Yölaulajat saapuivat reilun viikon normaalista myöhässä. Juttelin asiasta Pudaksen Sepon kanssa, ja hän arveli myöhästymisen johtuvan talvehtimispaikoilla olleesta huonosta ravintotilanteesta. Nivalassa yölaulajia milestäni oli niukasti, paljon vähemmän kuin vuosi sitten.

Luonnossa riittää aina seurattavaa. Vaikka tuntuu hassulta ajatella syysmuuttoa, niin se alkaa pian olla ajankohtainen. Ensimmäiset muuttajat ovat jo lähteneet. Pikapuolin vanhat kahlaajat alkavat valmistella muuttoa, jolloin niitä voi nähdä täällä enemmän kuin keväällä. Nyt vain alamme terästäytyä syysmuuton seurantaan, jolloin voimme tehdä mukavia haviksia!

Retkeilyä

Saimme viikon nauttia helteisistä kesäsäistä. Kylmän kevään jälkeen tuntui todella mahtavalta kokea tälläinen jakso. Nyt taas olemme palanneet normaaliin suomalaiseen kesäsäähän. Ennusteet näyttävät tämän säärintaman jatkuvan ainakin pariviikkoa. Sää on ollut myös erittäin tuulista.

Lämminjakso toi tänne myös yölaulajat, joiden tulo on ollut myöhässä parisen viikkoa. Eräs kokenut lintuharrastaja tiesi kertoa myöhästymisen johtuvan talvehtimispaikoilla olleesta huonosta ravintotilanteesta. Linnut joutuivat näinollen keräämään muuttoravintoa normaalia kauemmin. Mutta nyt yölaulajat ovat saapuneet, ja olemme voineet taas ihastella niiden laulua.

Raudaskylällä sijaitsevat savimontut ovat todella aarre harrastajalle. Huomasimme Meriläisen Timon kanssa Tiirasta, että siellä on havaittu kaulushaikara. Niinpä suuntasimme sinne, ajatuksena tutkia paikka tarkemmin. Eikä huono retki. Illan aikana aluksi näimme aivan kuin näytillä olevan lapintiiran, joka oli pitkään kiven päällä. Samasta paikasta näimme pari tuulihaukkaa ja ruskosuohaukkaa, jotka lentelivät peltojen yllä. Tästä siirryimme etsimään kaulushaikaraa. Ei tarvinnut kauaa odotella, kun saimme ihastella sen mahtavaa ääntä. Siinä se puhalteli aivan vieressä. Sen musiikin tahdissa joimme makoisat kahvit.
Kävimme vielä tarkistamassa kolmannet montut. Siellä saimme seurata suopöllön saalistusyrityksiä. Pöllö yritti useammankin kerran saada saaliikseen sorsanpoikasia siinä kuitenkin onnistumatta. Kyllä emo osasi puolustaa poikasia tiitterästi. Harvoin pääsee näin likeltä seuraamaan moista näytelmää.

Tästä muutaman päivän perästä ajattelimme Pitkäsen Juhanin kanssa tehdä ensimmäisen yölalajaretken. Oli todella lämmin myähäisilta kun suuntasimme Haapaperälle. Tarkoitus oli ajaa penkkatietä Hituraan ja kuulostella mitä yölaulajia on äänessä. Reitin alkupäässä olevasta Iisakinmutkasta ajattelimme napata varman satakielen. Miten kävi? Ei kuulunut satakieltä, joka on ollut tässä kohden aina lähes varma löytö. Siinä ihmettelimme, että mihinkäs lintu on joutunut. Olimme jo menossa autoon, kun korviin otti erikoinen laulanta. Siinä kuunneltiin ja aprikoitiin ääntä, jonka lopulta varmistimme luhtakerttuseksi. Ajoimme penkkatien Hituraan asti välillä pysähdellen kuulostelemaan. Saimme kaksi satakieltä ja runsaasti ruokokerttusia "saaliiksi". Jokivarsihan on ruokokerttusten luvattua aluetta. Edellisenä kesänä laskimme parhaimmillaan n4,5km matkalta reilut 50 ruokokerttusta. Pelloilla oli runsaasti kuoveja ja töyhtöhyyppiä. Kuovinaaraathan alkavat kokoontua jo muuttoa varten parviksi. Ei tullut laskettua kuovien määrää, vaikka kuovi on vuodenlintu. Täällä se on runsaslukuinen, joten sen määriin ei aina kiinnitä huomiota.

Ajelimme Aittoperän kautta pois suunnitellen pitempää yölaulajaretkeä. Eiköhän se lähiaikoina toteudu, sillä nyt alkaa olla paras aika yölaulajia kuulla.

Ajatuksia lintuharrastuksesta

Sitä pysähtyy useasti miettimään lintuharrastuksen perimmäistä olemusta ja sen kiinnostavuutta. Mikä antaa sen kiinnostuksen ja motivoi retkeilemään aamulla aikaisin ja yömyöhään? Monet harrastajat ovat samalla luonnon ystäviä. Kiinnostus luontoon ja sen monimuotoisuuteen on yksi tekijä, samoin vuodenaikojen vaihtelujen seuraaminen aivan läheltä. Linnuthan ovat yksi elementti luontoa ja samalla luonnon rikastuttajia. Aina riittää ihmeteltävää ja uutta opittavaa tästä kokonaisuudesta. Ajatellaanpa eri vuodenaikoja. Talvi on hiljaista ja seesteistä aikaa, jolloin kaikki aivan kuin levähtävät hektisen kesän ja väriloistoisen syksyn jäljiltä. Tällöin on kaikista helpointa aloittaa lintuharrastus. Lajimäärät ovat pieniä ja lähellä nähtävissä. Talvilajeja on vain muutama kymmen. Voi aivan rauhassa opetella lintujen tunnistamista ja perehtyä niiden käyttäytymiseen. Talven vaihtuminen kevääseen siivittää lintumaailman aivan uuteen runsauteen Tällöin harrastaja aivan kuin herää uuteen innostukseen. Keväällä aluksi äänien tunnistaminen on vähän ruosteessa. Useasti tututkin äänet ovat hakusassa, mutta pian äänet palautuvat mieleen. Kevät on hektistä aikaa, jokainen retki luontoon antaa uusia muuttolajeja. On mielenkiintoista seurata miten ensimmäiset uskaliaat saapuvat vielä lumien ollessa maassa. Kevään vihduttua kesäksi alkavat yölaulajat konserttinsa. Mikä sen sykähdyttävämpää, kuin kuulaassa kesäyössä kuunnella esim. satakielen ja pensassirkkalinnun laulua. Tähän kun lisätään ruisrääkän rääkäisyt niin tunnelma on valmis.Kesä on linnuille todella kiireistä aikaa, on huollettavana poikaset. Kesän vaihtuminen syksyksi tuo tullessaan haikeiuden, kun linnut alkavat muuttaa pois. Tällöin harrastaja voi nähdä suuria parvia etelään muuttavia lintuja.
Syksyllä lintumaailma rauhoittuu talveen ja harrastaja voi aloittaa lintujen talviruokinnan.

Kaikkinensa lintuharrastus on mielenkiintoisaa ja palkitsevaa. Oppii uutta ja mielenkiitoisia asioita luonnosta ja linnuista. Harrastuksen kautta näkee aivan läheltä kaikki neljä vuodenaikaa. Voi vain suositella harrastusta kaikille luonnon ystäville!

Aamuretki

Sunnuntaiaamuna 22.5 teimme Meriläisen Timon kanssa lyhyen aamuretken alkaen klo 6.00 Aamu oli todella kaunis ja suhteellisen lämmin. Tyyni ilma antoi mahdollisuuden myös kuulla lintujen ääniä. Otimme tietysti kahvit mukaan. Mikään ei ole niin nautinnollista kuin nauttia kahvit raikkaassa kesäaamussa retken lomassa. Mieli oli korkealla hyvän sään johdosta.

Ensiksi suunnistimme Raudaskylän montuille. Aluksi näytti hiljaiselta, vain kuovit ja lokit pitivät omaa meteliään. Vähänaikaa seurailtuamme alkoi tapahtua. Aivan viereen tuli kaksi pikkutylliä, joita saimme tarkkailla aivan rauhassa. Samanaikaisesti kukkui käki taustalla. Eiköhän myös punavarpunen aloitellut lauluaan koivun oksalla. Saimme tätä myös ihailla putkella. Minusta punavarpunen on komea lintu. Lopen punavarpusia oli kaikkiaan neljä. Lammella oli muutamia vesilintuja mm. tukkasotka pari. Kävellessämme autolle pensastasku ja pajusirkku lauloivat komeasti. Vielä lehtokurppa lensi ylitsemme. Olimme savikoloilla parituntia. Ei mikään huono pysähdys, sillä lintuja oli mukavasti. Ennen lähtöä pidimme ansaitun kahvitauon. Kyllä kahvihetki luonnossa on vertaansa vailla!

Täältä ajoimme Aimon tornille seuraamaan mitä Erkkisjärvellä oikein näkyy. Sää vain parani, oli jo melko lämmin. Ensimmäisenä lokit ottivat meidät vastaan kovalla kirkunalla. Olihan järvellä muutakin. Löysimme silkkiuikkuja ja lapasorsia useampia, samoin suokukkoja oli muutamia. Nokikana uiskenteli ylhäisessä yksinäisyydessään muista erillään. Mukavaa oli seurata kun kalatiira saalisti järvellä. Monta turhaa syöksyä se teki ennenkuin sai napattua kalan aamuateriaksi. Järvellä vallitsi rauhallinen tunnelma; naurulokeilla oli haudonta meneillään samoin joutsenpari oli omalla pesällä hautomassa. Tornilla ollessa nousi monia ajatuksia mieleen, miten kaunis Suomen suvi onkaan. Monet ei vain huomaa sitä, miten rauhoittava elementti luonto ja sen rauha onkaan. Ei haittaa mikään hermoja raastava möyke. Saa olla ajatustensa kanssa kenenkään häiritsemättä. Tälläiset hetket antavat voimia arjen aherrukseen!

Tornientaisto

Tässä on mennyt aikaa viimeisestä kirjoituksesta, mutta syy on pätevä, sillä nyt on ollut käsillä vuoden ensimmäinen työhuippu. Näin viljanviljelijänä kiireet ajoittuvat kevääseen ja syksyyn. Ilmojen ollessa suotuisat ei ole tullut niitä "luppopäiviä" lainkaan. Sää on tosiaan ollut jo verrattain lämmintä, öisin kuitenkin suhteellisen kylmää. Sadetta saisi tulla, luonto on jo paikoin liian kuiva.

Toukokuun ensimmäisenä lauantaina kisailimme taas tornientaisto kisan. Kisaan osallistui ennätysmäärä torneja 330 tornia. Meille täällä Nivalassa tapahtuma oli historiallinen, sillä osallistuimme kisaan esikertaa. Joukkueessa olivat mukana Timo Meriläinen, Hannu Haikara, Juhani Pitkänen, Päivi Uusivirta ja allekirjoittanut Nivalasta. Sievistä saimme vahvistukseksi Kaisa-Mari Töllin ja Marjut Saarenpään. Meillä oli koossa mahtava porukka. Välillä huumori lensi ja oli hauskaa.

Ja itse kisaan. Aamu oli todella kylmä ja silloin tällöin tuli muutama vesipisara. Heti tornille saavuttuamme huomasimme lintujen olevan ahkerasti äänessä. Samoin järvellä vesilintuja oli runsaasti. Ensimmäisenä kokemuksena oli mahtava auringonnousu järven takaa. Kellon ollessa viisi alkoi lajien kirjaaminen. Ensimmäinen tunti oli kaikkein kiireellisin, sillä sen aikana saimme puolet lajeista. Ensimmänen kova yrittäminen oli kuulla teerien soidinäänet. Järven takana olevalla Analanrämeellä tiesimme teerien pitävän soidinta. Ahkara kuuntelu palittiin teerien kukerruksella. Toinen tarkkaavaisuutta vaativa laji oli peltopyy. Tiesimme niiden olevan lähi pelloilla ja osasimme tarkkailla oikeaa kohdetta. Nekin viimein hoitui Päivin löytäessä ne lähipellolta. Olimme jakaneet porukan kahtia, että tornin puolessavälissä olevalla lavalla oli meidän ääniekspertit Marjut ja Kaisa-Mari. Tytöt tekivät hyvää kuuntelua ja saimme sitäkautta monet lajit. Tornille tullessa laulurastas oli ahkerasti äänessä, mutta kisan alettua laulu loppui, joten se laji jäi saamatta. Toinen minkä näimme tornille tullessa oli fasaani, mutta kisan aikana ei näyttäytynyt eikä ääntänyt, siis ei lajia. Olimme varautuneet hyvin kisaan, sillä teimme tulet nuotiopaikalle ja näin vurotellen saimme käydä paistamassa makkarat. Puoleenpäivään menessä lajien löytäminen hidastui. Kuitenkin ei tullut kovin pitkiä hiljaisia hetkiä. Petolinnut olivat hyvin liikkeessä. Saimme ruskosuohaukan, sinisuohaukan, hiirihaukan, piekanan ja tuulihaukan.Tämän mahdollistaa järven ympärillä oleva iso peltoaukea ja tustalla oleva Analanräme. Samoin Erkkisjärvi on monipuolinen lintujärvi, mikä osaltaan vaikutti lopputulokseen. Vähän ennen kisan päättymistä järvelle laskeutui merihanhi. Saimme ihailla sitä aivan vierestä. Se oli meidän viimeinen laji. Saimme kasaan 69 lajia, mikä ylitti kaikki odotukset. Ennen kisaa arvelimme, että reipas 50 lajia on hyvä tulos. Saavutetun lajimäärän arvoa nostaa vielä sekin, että joukkueen kaikki jäsenet olivat ensikertalaisia. Parhaimmiksi lajeiksi arvioimme lapintiiran ja mustaviklon.

Kokonaisuutena päivä oli hyvä ja kokemuksena mahtava. Tapahtumasta jäi hyvä maku ja iloinen mieli. Samalla se antoi muistorikkaan ulkoilupäivän. Ensi kevättä ajatellen tuli paineita päästä edes samalle tasolle. Näin tuli todistettua tornin oikea sijainti ja Erkkisjärven monipuolinen linnusto!

Kevät

Viimein sää näyttäisi muuttuvan keväiseksi, jopa kesäiseksi. On ennustettu pääsiäiseksi jopa 15 lämpöastetta. Tämä tarkoittaa kevätmuuton kiihtymistä ja uusien lajien saapumista. Toivottavasti myös yöpakkaset hellittävät ja saataisiin lämpöisiä öitä. Järvissä on vielä jääpeite lähes kokonaisuudessaan. Tulvat jäivät tänä keväänä olemattomiksi lumien sulaessa vaivihkaa. Joista jäät ovat jo lähteneet kokonaan.

Kevätmuutto on ollut hyvin katkonaista, johtuen kylmistä jaksoista. Kuitenkin muutto on edennyt lähes viimevuotiseen tahtiin. Joutsenet ovat asettumassa pesimäalueille ja kurjet vaeltavat soille. On mahtava kuunnella lintukonserttia pihamaalla; äänessä ovat mustarastaat, peipot, punarinnat, tiaiset,viherpeipot ja punatulkut. Pian saadaan odotella hyönteissyöjiä.

Olemme Meriläisen Timon ja Pitkäsen Juhanin kanssa tehneet muuton seurantaa ahkerasti. Erikoisuutena on ollut merihanhien esiintyminen tulvapelloilla. Aikaisemmin Nivalassa ei useasti ole tavattu muuttavia merihanhia. Myös lyhytnokkahanhia on ollut muutamia. Vesilintuja on saapunut runsaasti. Näistä erikoisempana ehkä täällä harvinaisempi uivelo. Kahlaajista on muutamia havaintoja, ainakin tylli ja liro. Parhaita havainnointi alueita ovat olleet Haapaperällä ja Kiekon pelloilla. Kurkia on muuttanut runsaasti pohjoista kohti. Ne ovat menneet useamman kymmen linnun ryhmissä. Nyt kannattaa seurata tänä keväänä erityisesti kuoveja, sillä kuovi on vuodenlintu. Kuoveista kerätään havaintoja ja pesimätietoa sen levinneisyyden kartoittamiseksi. Ilmoittamalla kuovihavainnot esim. Tiira järjestelmään, samalla annetaan arvokasta tietoa tutkimukselle.

Nyt 7.5. saamme tehdä Nivalassa eräänlaista historiaa; saamme osallistua tornientaistoon. Tämä on leikkimielinen valtakunnallinen kilpailu, jossa 7 tunnin ajan tehdään havaintoja linnuista. Se lintutorni voittaa josta havaitaan eniten lajeja. Nythän meillä on oma lintutorni, Aimon torni. Meiltä osallistuu 6 henkilön joukkue tapahtumaan.

Nyt kun on tulossa lämmin viikonloppu, niin on mukava liikkua luonnossa ja nauttia luonnon heräämisestä kevääseen. Voimme kuunnella mahtavaa lintukonserttia ja havainnoida luonnon ihmeellisyyttä!

Kevätmuutto

Niin se vain talvi joutui antamaan periksi keväälle!On mukava kun ilmat vihdoin muutuivat keväiseksi, ja kevätmuutto pääsi alkamaan.Tänne sisämaahankin on jo saatu muuttajia.Töyhtöhyypät,sepelkyyhkyt,laulujoutsenet,muutamat vesilinnut ja lokit ovat näyttäytyneet.Tuulihaukoista on myös jokunen havainto.Töyhtöhyyppiä on tullut runsaasti,on ollut kymmenien lintujen parvia.Samoin sepelkyyhkyjä on runsaasti.Laulujoutsenien määrä kasvaa joka päivä. Kottaraiset ovat myös saapuneet muutamien lintujen parvina.Ehkä paras havainto on viime pyhältä,kun Pidisjärvellä nähtiin kaksi uiveloa.Mustarastaita on myös havaittu muutamia.On se taas mahtava kuulla mustarastaan huilukonserttia,se tuo kesän mieleen.Vihervarpusia ei ole vielä kovin runsaasti.Muutama kiuru ja peipponen on löytänyt tien tänne.Viime perjantaina kuulin esikerran teerien pulputtavan Linttirämeellä.Ilmojen lämmitessä ja valonmäärän lisääntyessä metsäkanalinnut saavat kevättä mieliinsä.On mahtavaa kun pääsee seuraamaan teerien ja metsojen soidinmenoja.Sitä seuraisi vaikka kuinka pitkään,on se senverran värikästä touhua.Yleensäkin kevät on voimakasta heräämisen ja muutoksien aikaa.On se hyvä kun meillä on nämä neljä vuodenaikaa.Jokaisessa niissä on oma hohtonsa ja kokemisen kohokohta.
Kevät on myös linnuille kovaa puurtamisen aikaa.On rakennettava pesät kaiken muun myllerryksen keskellä.Kyllä siinä saa ahkeroida aamusta iltaan saakka.Siinä useasti jää ihmettelemään sitä sanontaa,että huoleton kuin taivaanlintu.Lintujen aherrusta seuratessa tuntuu tuo sanonta hyvin epätodelta,niin työteliäitä linnut ovat.
Nyt muuttoa Tiirasta seuratessa voi havaita miten eriaikaan muutto edistyy Kply:n alueella Rannikolla ollaan jo pitkällä,kun esim.tänne Nivalaan saapuu ensimmäiset muuttajat.Siellä lajikirjo kasvaa joka päivä ja muuttajien lukumäärä päivää kohti on suuri.On siinä hyvät puolensakin kun muutto edistyy verkkaisesti;siinä voi nauttia jokaisesta uudesta lajista täysin.Onhan siinä myös se odottamisen jännitys.Näin keväällä huomaa myös miten äänet luonnossa lisääntyvät ja voimistuvat.Jo varhain aamulla on täysi konsertti käynissä.Siinä saa kuulla luonnon oman kuoron voimistuvaa sointia.Mikäpä on sen mukavampaa ja rauhoittavaa kuin tämä äänimaailma.
Nyt vain silmät ja korvat todella tarkkoina seuraamaan kevään edistymistä!

Maaottelu

Niin sen talven pitäisi taittua kevääseen,kun on jo siirrytty kesäaikaan!Kyllä luonto näyttää voimansa;ei vielä mitään merkkejä keväästä.Joitakin muuttolintuja kuitenkin on jo saapunut tännekin päin.Nivalassa muutama pulmusparvi on nähty,samoin laulujoutsenia.Eiköhän huhtikuun alussa tahti kiihdy.Ensimmäiset lämpimät ilmavirtaukset saavat varmaankin muuton todella alkuun.Käpylintuja on runsaasti ja niillä pesintä täydessä vauhdissa.Peltopyitä ankara talvi ja paksu lumi on koetellut kovasti.Parvet ovat pienentyneet,vaikka monessa paikassa on ollut ruokintapisteitä.Toivottavasti hanki pian pehmenee ja tulee pälvipaikkoja.Raudaskosken Jarmolla on ollut useampia ruokintoja Aittoperällä ja hän on jaksanut vielä lisätä niitä.Sielläpäin kanta on selviytynyt kohtalaisesti.Toivottavasti kesäksi selviytyisi elinvoimainen kanta, jotta pesinnät onnistuisivat.
Otsikkohan oli Maaottelu.Haapajärvi haastoi Nivalan pöllöotteluun lauantai-illaksi, ja ajaksi sovittiin 20.00-01.00 Otettiin haaste vastaan ja monien yhteensattumien vuoksi saatiin Nivalan joukkueeksi allekirjoittanut ja Meriläisen Timo.Sää oli melkein tyyni ja vain muutama aste pakkasta.Kyllä täytyy näin sanoa,että meillä taisi jo lähtiessä olla melkoinen etu,kun olimme jo pitempään kartottaneet Nivalan pöllötilannetta.Suunnittelimme reitin juuri näiden kartotuksien pohjalle.Kyllä varmat paikat pitivät pintansa ja heti alkoi tulla havaintoja tasaisesti.Tämänkin rallin perusteella voidaan todeta täällä olevan hyvä pöllökanta.Huuhkajia on runsaasti ja helmipöllöjä kohtalaisesti.Nyt tosin helmarit hiljenevät pesintöjen myötä.Viirupöllöllä on oma varma reviirinsä Huikarissa.Lopputuloshan oli suorastaan murskaava,meidän 12-4 voitto.Kyllä Haapajärvi tunnusti tuloksen rehdisti!Kyllähän se nostattaa itsetuntoa tälläinen tulos ja samalla antaa uutta intoa harrastukselle.
Muistuttaisin vielä linnunpönttöjen keväthuollosta.Sillä taataan pesintöjen onnistuminen ja pönttöjen täydellinen käyttö.Hyvänä esimerkkinä pöntötyksen tärkeydestä on Rättyän Maurin pitkäaikainen pöntötys Raudaskylällä.Voidaan sanoa että kottaraisten lisääntyminen täällä on Maurin ansiota.Näytti jokinaika sitten,että kottaraiset häviävät kokonaan,mutta nyt kanta on kohtalainen.Syksyisin puhelinlangoilla on suuret parvet muuttajia.Samoin Mauri on edistänyt pikkulintujen pöntötystä omalla esimerkillään.Hän myös valmistaa isot määrät eri lintujen pönttöjä.
Tänään sunnuntaina kävimme Timon kanssa Sievissä.Saarenpään Marjutin ruokinnalla on pitkin talvea käynyt pikkutikka ja viikolla sinne oli ilmestynyt mustarastas.Molemmat linnut olivat ruokinnalla meidän siellä ollessa,joten molemmat linnut hoituivat vuodareiksi.Oli muuten mahtava ruokintapaikka.Voipi sanoa,että siellä kävi satoja lintuja.Oli varpusia,pikkuvarpusia,keltasirkkuja,viherpeippoja,sinitiaisia ja talitiaisia.Käpytikkoja kävi useampia.Ei ihme,sillä paikka oli mitä ihanteellisin linnuille.
Nyt vain silmät ja korvat auki seuraamaan luontoa.Kohta muutto on kiivaimmillaan ja uusia lajeja tulee päivittäin!

Pöllöilyä

Pitkän pakkasjakson loputtua pakkanen viimein heikkeni ja lauhtumisen myötä sitä toivoi että pääsisi viimeinen pöllöretkelle.Eikö mitä;lahtumisien myötä tuli tuuliset ilmat ja kuuluvuus meni todella huonoksi.Viimeinen lauantaina(12.03.)sää oli päivällä todella kirkas ja lämmin.Iltaa kohti sää myös tyyntyi ja pysyi kuulakkaana.Illankähmässä soiteltiin Pitkäsen Juhanin kanssa,että nyt voisi yrittää pöllöretkeä.Illalla sää oli todella tyyni ja kuulas,elikkä mitä ihanteellisin ilma pöllöretkelle.Niinpä Juhani tulikin meille illan hämärtyessä.Suunnittelimme reitin niin että kierrämme Nivalan itäpuolen.Juhani oli ottanut äänityslaitteen mukaan,ajatuksena äänittää huuhkajaa ja helmaria.Ajoimme Puntarintietä reilun kilometrin ja ensimmäinen pysähdys.Tästä alkoi ihmeellinen ilta.Avatessamme auton oven huuhkaja huhuili mahtavasti ja pitkään.Juhani sai todella hyvän äänityksen.Ajoimme tästä noin puoli kilometriä ja taas yllätys;varpuspöllö vihelti vieressä ja kohta alkoi sarvipöllö äännellä vähän etäänpää.Juhani sai äänitettyä sarvipöllönkin.Kyllä siinä ihmeteltiin kun retki alussa ja nyt jo tälläiset saavutukset.Todettiin että nyt on pitkästä aikaa hyvä pöllövuosi ja ilma on todella otollinen pöllöille ja retkeläisille.Matka jatkui.Seuraavalla pysähdyksellä helmari puputti kirkkaasti ja pitkään.Nyt tuntui ensimmäisen kerran että voiko tämä olla totta,joka pysähdyksellä jokoin pöllö on äänessä.Onneksi seuraavat pysähdykset olivat "tyhjiä"Ojanperäntien varrella pysähdyimme Meriläisen Timon löytämän huuhkajan reviirillä.Nyt huuhkaja oli hiljaa,mutta uutena siinä äänteli helmari.Tässä ei aikaisemmin oltu kuultu helmaria.Jatkoimme matkaa ja seuraavalla pysähdyksellä huuhkaja äänessä.Tässä vaiheessa laitoin Meriläisen Timolle viestiä mitä oli kuultu,Timo kun oli käymässä kotonaan Karungissa.Viestiä laittaissa oli kyllä allekirjoittaneella ilkikurisuus mielessä;kylläpä olet nyt Timo väärässä paikassa!Emmehen tiedä mitä Timo siellä on nähnyt ja kuullut.Voipi olla että ilkikurisuus tulee omaan nilkkaan kun Timo tulee.
Matka jatkui Isonkankaantietä kohti Huikaria.Pari hiljaista pysähdystä.Lähellä Huikaria pysähdyimme.Heti autosta ulos tultua alkoi viirupöllö äännellä ja taas Juhani äänittämään.Jonkin ajan kuluttua alkoi huuhkaja huhuilunsa.Tässä vaiheessa Juhania alkoi todella palella kun hän oli lähtenyt keposissa vaatteissa retkelle, ajatellen että ei siellä mitään ihmeellistä kuulu ja että ei siellä kauan mene.Siinä tuumimme että mitä tehdään kun ilta on näin hyvä ja pöllöt äänessä.Eihän tosi harrastaja pienistä välitä;päätimme käydä Ruuskankylällä helmaripaikalla josko saisimme sieltä äänittää aivan vierestä. Todella helmari oli hyvin äänessä ja saimme äänittää selkeää puputusta.Mutta nyt kylmä voitti Juhanin todella.Ei siinä enää auttanut miehinen sisukaan.Päätimme ajaa meille ja keitää kunnon kahvit ja ottaa Juhanille meiltä lisää vaatetta.Tämä tauko oli muutenkin paikallaan sillä väsymys alkoi hiipiä silmiin.Kyllä kahvilla on ihmeellinen piristävä vaikutus.Olimme pirteitä ja lämpimiä jatkamaan retkeä Lähtiessä Erkkilässä kuulimme helmarin.Tästä ajoimme Pahkaperälle siellä tarkemmin Viitaperälle.Ja tämä oli todella mahtava paikka.Saman aikaisesti kaksi helmaria ja huuhkaja äänessä Tässä saimme äänittää kans selviä ääniä.Nyt oli yö jo saavuttanut retkeläiset ja päätimme palata Ahteen kautta pois.Pysähdyimme muutaman kerran laihoin tuloksin, helmari puputti kerran todella heikosti ja kaukaa.Puolenyön jälkeen olimme meillä takaisin mieli ihmetystä täynnä.Retki oli antanut todella ihmeellisiä kokemuksia ja kuultavaa.Retken aikana Österbergin Jukka laittoi viestiä,että hän oli käynyt päivällä katsomassa tunturipöllöä.Soitin Jukalle ja onnitteli uudesta eliksestä ja sammalla kerroin meidän retkikuulumisia.Jukka myönsi että vähän käy kateeksi näin mahtava tulos retkeltä.Kyllähän se oli meille Juhani kanssa ehkä paras pöllöretki mitä olemme tehneet. Pitkästi yli kymmenen eri pöllöä kuultuna ja viisi eri pöllölajia.Kirjasimme vain varmat äänet, emme mitään "ehkä" ääniä.Näin saimme kartoitettua Nivalan itäpuolen tilanteen.Tarkoitus olisi vielä kiertää länsipuoli mahdollisimman pian.Jospa siitä tarinoitaisiin sitten kun reissu on tehty!

Kevättä odotellessa

Niin se on vain pakkasia pidellyt kohta kuukauden.Nyt on talvilinnuilla totiset ajat.Kyllä huomaa omalla ruokintapaikallakin että katoa on käynyt.Muutaman urpiaisen olen löytänyt kuoliaana,on hyvin todennäköistä,että paleltuivat.Nyt kannattaa pitää ruokintapaikat siisteinä,sillä siellä voi esim.salmonella levitä ja sitä kautta tuhota lintuja.Omalla ruokintapaikalla on koko talven ollut ongelmana varpushaukka ja varpuspöllö.Ei päivää että ei saalistusta.Näyttää että saalistajat tulevat aina vain rohkeammiksi.Muutama päivä sitten varpushaukka koppasi närhen ja jäi aivan ruokintapaikan viereen maahan syömään. Oli vielä niin rohkea,että antoi ottaa kuvia aivan vierestä.Muuten retkeily on jäänyt melko vähälle pakkasten takia. Pari pöllöretkeä on tehty laihoin tuloksin,helmipöllö ja huuhkaja "saaliina".Kovat pakkaset näyttävät hidastavan pöllöjenkin aktiivisuutta.Viime sunnuntaina kävimme Sievistä yrittämässä pikkutikkaa honoin tuloksi;tikka ei näyttäytynyt.Kyllä Saarenpään Marjutilla oli hyvä ja linturikas ruokintapaikka.Sievistä palatessa ajoimme metsäautoteitä pitkin pois ,jotta näkyisikö mitään.Voi sanoa että matkailu avartaa sillä eiköhän erään männyn latvassa istunut "ukkometso" Sieltä se tuijotti meitä ja antoi kuvata aivan vierestä. Sain siitä uuden vuodarin.Vuodareita on nyt helmikuussa kertynyt tosi niukasti,mutta eiköhän se vilkastu kun kevät koittaa.Muuten olemme nyt täällä Nivalassa aloittaneet vuoden alusta seuraamaan kuukausittain mitä lajeja esiintyy täällä.Otamme viiden vuoden aikajakson( 2007-2011 välisen ajan). Tiirasta poimimme edelleliset neljä vuotta ja kuluvan kuukauden havainnot lisätään aikaisempaan.Tämä antaa mielekkyyttä harrastukselle ja samalla kartoittaa kuukausittain vakio lajit ja harvinaisuudet.Tässä työssä Tiira on hyvä työkalu kun sitä haluaa käyttää monipuolisesti.Kuukausittain laitamme Nivalan lintuharrastajien sivuille lajit.Sieltä voi käydä katsomassa mitä Nivalassa kulloinkin on nähty.
Toinen asia jota olen pohtinut on,että mitenkä saataisiin tätä Kply.n toimintaa laajennettua ja elävöitettyä.Kokonaisuutenahan tämä meidän alue on todellä rikasta lintualuetta;on merenrantaa,järviseutua,sisämaan metsäaluetta,linturikkaita savikoloja,Hituran allas jne.Monella yhdistyksellä ei ole näin rikasta luontoa ja siitä huolimatta toiminta on monipuolista ja vireää.Meillähän on ollut monet vuodet harrastus keskittynyt rannikolle ja sitä kautta toiminta sinne. Nyt kun harrastus on aktiivisesti levinnyt tänne sisämaahankin päin on edellytykset toiminnan monipuolistamiseen ja laajentamiseen.Nyt on saatu iso askel eteenpäin kun Österbergin Jukka on valittu Kply.n hallituksen varajäseneksi Näin saadaan linkki sisämaasta päätöksen tekoon.Se ei ollut muuten helppoa saada Jukka suostumaan pestiin,mutta kun aikamme puhuimme ja suostuttelimme niin Jukka lupautui tehtävään.Minusta kaikkein paras tapa on kun retkeilemme eri alueilla ja näin opimme tuntemaan sen lajikirjon mikä kullakin alueella on.Samalla opimme tuntemaan toisia harrastajia ja heidän kauttaan saamme uutta tietoa eri alueista Nyt vain odottelemme ilmojen lauhtumista ja sitten uudella innolla luontoon!

Keskitalven mietteitä

Niin se päivä on jo hitusen pidentynyt ja ollaan menossa kevättä kohden.Talitiaiset virittelevät laulua ja muutenkin luonto antaa merkkejä heräämisestä.Tästä hetkestä kun ajatellaan kuukausi eteenpäin niin luonnossa on jo toinen ääni.
Tammikuun tapahtumat ovat takanapäin Pihabongaus on saavuttanut suuren suosion.Tätä kautta nähdään miten eri lajit ovat kehittyneet,toiset lajit taantuu ja toiset jatkavat enenemistään.Varpusen kohdalla näyttää taantuminen jatkuvan ja pikkuvarpunen jatkaa voimistumistaan Varpusen taantumisesta oli taannoin radiossa hyvä ohjelma, jossa tutkija selvitti syitä varpusen taantumiseen.Hänen arvio oli että varpuskannat saattavat laskea todella pieniksi, johtuen varpusen elinympäristön suurista muutoksista.Pihabongauksen alustavien tuloksien mukaan viherpeippo olisi taas alkanut muutaman heikomman vuoden jälkeen runsastumaan Kannan rajuun pudotukseen oli syynä muutama vuosi sitten viherpeipoissa esiintynyt jokin virus.Viherpeippojen runsatumisen huomaa jo omalla ruokintapaikalla.
Omalta kohdalta pihabongaus meni vähän "penkinalle"kun edellisenä päivänä varpuspöllö teki saalistusta ruokintapaikalla ja linnut kaikkosi totaalisesti metsänkätköön.Pihapiiristä sain kumminkin 8 lajia kirjattua ja lintuja oli todella vähän.Ei kappale-ja lajimäärät ole tärkeimmät vaan oppia seuraamaan lintuja ja niiden käyttäytymistä.Tästä voi alkaa pian kiinnostus lintujen seuraamista kohtaan.
Tammikuussa oli vielä Kply:n alueella perinteinen tammikisa Kisan tarkoitushan on tammikuun aikana havannoida mahdollisimman monta lajia Kply:n alueelta.Nytkin oli pakkastalvi joten lajimäärä jäi alhaiseksi. Muuten kisa oli tiukka ja osallistujien määrä aikaisempaan verrattuna hienoisessa nousussa.Kisa on mukava aloitus uudelle vuodelle,muutenhan keskitalven aika on hiljaista bongausaikaa.Kisa tuo piristystä ja mielenkiintoa harrastukseen.
Olemme Meriläisen Timon kans jatkaneet pööllöretkien tekemistä.Nyt jo huomaa miten pöllöt aloittelevat huhuilemista.Niilläkin alkaa olla kevättä rinnassa.Helmipöllö jo puputtelee paikoin todella ahkerasti ja säännöllisesti.Huuhkajasta meillä on vasta enshavainnot.Ääntely on ollut vielä melko sattumanvaraista ja epäsäännöllistä.Voidaan sanoa että huuhkaja vasta miettiin kevään merkitystä.Sarvipöllöstä meillä ei ole vielä varmoja havaintoja,jotakin sinnepäin viittaavaa on kuultu.Tästä kun laitetaan pariviikkoa eteenpäin niin kyllä pöllörintamallakin on toinen meininki.
Nyt jäämme odottelemaan kevään tuloa ja muistamme myös huoltaa linnunpöntöt asukkaita varten kuntoon.

Pientä retkeilyä

Sydäntalvi on pikkuhiljaa taittumassa ja ollaan menossa valoisaa aikaa kohden.Viimeviikolla torstai-iltana käytiin Meriläisen Timon kans ensimmäsellä pöllöretkellä.Kyllä oli vielä tosi hiljaista vaikka ilma oli mitä mainioin.Todettiin Timon kans että jos oltais pöllöjä niin nyt huhuiltas tosissaan.Kyllähän siihen huhuiluun vaikuttaa muut tekijät,ei vain ilma.Siinä retken aikana tuli monenlaisia ajatuksia mieleen.Sitä pohti tätä lintuharrastusta;mikä saa ihmisen vaikka keskellä yötä taikka keväällä räntä-ja vesisateessa vapaaehtoisesti maastoon!Kyllä siinä on sivullisilla ihmettelemistä!Eihän sitä itsekkään aina ymmärrä tekosiaan.Omalla kohdalla harrastus alkoi vaimon yllytyksestä.Oma elämäntilanne muuttui,tuli enempi aikaa,eikä työ ollut myös harrastus kuten aikaisemmin.Olin aina ollut kiinnostunut luonnosta ja linnuista,mutta ajan puutteen takia ei voinut retkeillä.Olemme olleet Pitkäsen Juhanin ja Marja-Leenan kans perhetuttuja ja aina tavatessa puhe kääntyi luontoon ja lintuihin.Sitä ajatteli monesti että ois mahtava päästä Juhanin kans maastoon ja tutustua lintuihin.Nyt on Juhanin kans retkeilty paljon ja aina on yhtä mukavaa ja antoisaa.Aluksi kun vaimo esitti että pitäisihän se jokin harrastus olla minullakin niin vastaanhan sitä piti laittaa. Eihän sitä ois muuten ollut mies eikä mikään!No onneksi tästä harrastuksesta tuli tosi ja voipi sanoa että saa retkeillä luvan jälkeen!Kyllähän se luonto ja se kaikkinainen elämä siellä on se tekijä joka vetää tähän harrastukseen.Monelle tämän hektisen ajan ihmiselle luonto olisi se rauhoittumisen paikka ja monesti se pahaolo purkautuisi siihen luonnon monimuotoisuuteen.Luonto ja se äänimaailma on ihmeellinen kokemus!Tarkoitushan oli puhua retkistä, mutta näyttää taas ajatus hyppivän.Perjantaina kävimme Ylivieskan jätekeskuksella katsastamassa mitä sinne näkyy.Reissu oli antoisa,sillä jo menomatkalla nuori kanahaukka kökötti puhelinlangalla. Sitä saimme ihailla aivan vierestä.Retkellä meitä oli Timo,Timon vävypoika,Juhani ja allekirjoittanut.Jätekeskuksella ensimmäisenä otti silmiin valtava määrä varislintuja,oli korppeja, variksia ja harakoita.Ei laskettu määriä sillä siihen olisi kulunut todella aikaa.Lähdimme tarkistamaan että olisiko kottaraiset näin sydäntalvella vielä siellä.Ja todella, kyllä siellä havaittiin 4 kottaraista,myös keltasirkkuja oli paljon.Täältä lähdimme katsastamaan sinisorsia kalajoessa olevalle pohjapadolle.Kyllähän siellä linnut vielä olivat tallella.Sai siinä ihmetellä että mitähän ne ravinnoksi hyisestä vedestä saavat.Tuumasimme siinä,että täytyyhän tälle retkelle vielä koskikara saada.Lähdimme rautatiesillalle tarkistamaan siellä olevaa sulaa.Eiköhän siellä koskikara sukellellut! Tässä kohdassa porukka hajosi,Juhani lähti Sieviin katsomaan olikohan siellä viitatiainen paikalla.Nimittäin edellisenä päivänä siellä oli tehty havainto ja Juhanilta puutui vielä havainto viitatiaisesta.Me toiset lähdimme ajamaan Nivalaa kohden ajatuksena poiketa vielä Raudaskylän voimalaitoksen alajuoksulla tarkistamassa josko siellä olisi koskikaroja.Ja eikö vain, olihan siellä aivan kaksin kappalein kyseisiä lintuja.Nyt tyytyväisinä ajelimme kotia kohti. Matkalla Timo tilasi vielä meille kahvit valmiiksi.Kyllä Maire oli keittänyt oikein hörstepulla kahvit!Kiitos!Eikö vain kelpaa retkeillä,saa mielenkiintoisia havaintoja ja vielä makoisat kahvit!!

Hiljaiseloa

Niin se vain päivä pitenee ja ollaan menossa kevääseen.Pian on se aika jolloin pöllöt aloittavat huhuilunsa.Nyt on hyvät ennusmerkit että voisi tulla hyvä "pöllövuosi".Myyräkanta metsissä on tosi hyvä.Viime talvi oli tosi hiljainen.Omalla kohdalla kuulin vain huuhkajan, helmi-ja sarvipöllön,vaikka tein useampia retkiä.Täällä Nivalassa ovat Meriläisen Timo ja Pitkäsen Juhani käyneet pöllöretkellä ja ei turhaan;olivat kuulleet helmipöllön jo "puputtavan".Hiiripöllöstä on myös useampia havaintoja.Ehkä muutaman viikon kuluttua ovat pöllöt aktiivisimmillään.
Vuoden eka vähän pitempi retki tehtiin viime pyhänä Pihtiputaalle.Österbergin Jukka laittoi viestin että sunnuntaina pääsis viitatiaista yrittään Pihtiputaalle.Ilmanmuuta lähdin mukaan.Menimme Pauli-Pekan autolla.Ilma ei ollut hyvä,satoi lunta ja kohtalainen tuuli.Lähdimme aamulla kahdeksan maissa ja olimme perillä yhdeksän aikoihin.Saimme tietää että viitatiainen käy kolmella eri ruokinnalla.Jaoimme porukan päivystämään näitä paikkoja.Eikä tarvinnut kauaa odotella kun Pauli-Pekka soitti että lintu ilmestyi sille ruokinnalle.Ja todella siellä viitatiainen pyrähti vähänväliä ruokinnalle! Olihan se mahtava saada elis siitä!Samalla reissulla sain neljä vuodaria;tilhi,kuusitiainen, taviokuurna
ja tämä viitatiainen!Mitä olen tiirasta seurannut niin nyt on viitatiaisia ollut paljon liikkeellä ympäri suomen. Oikea viitatiaisten talvi.
Muistammehan pihabongauksen 29.-30.1.Tämä tapahtuma on piristävä ruiske sydäntalven muuten niin hiljaiseen aikaan. Ilmoitammehan havainnot joko netissä olevalla kaavakkeella (birdlifen sivuilla)tai postikortilla birdlifen toimistoon.
Nyt on oikea aika laittaa linnunpöntöt kuntoon kevättä varten.Ei siihen niin pitkä aika ole kun ensimmäiset linnut alkavat katsella pesäpaikkaa.
Pönttöjen puhdistaminen ja uusien pönttöjen nikkarointi on todella hauskaa puuhaa!

Mietteitä vuoden alussa

Niin se vuosi vaihtui ja toivorikkaina odottelemme mitä vuosi 2011 tuo tullessaan.On se hyvä että me suhtaudumme tulevaisuuteen positiivisesti ja odotamme tapahtuvaksi jotain yllättävää ja myönteistä.Näin ne vastoinkäymiset ja negatiiviset yllätykset on helpompi voittaa.
Mutta linturintamallakin on tapahtunut paljon uutta sitten viime kirjoittamisen.Heti vuoden alussa 01.01.-02.01 suoritimme talvilintulaskennan Nivalassa.1pv laskimme ns.keskustan reitin ja 2.01.oli vuorossa Niskakankaan reitti.Ensimmäisenä päivänä aloitimme keskustan reitin Nesteen pihalta,Latvalan Juhani pääarkkitehtina, Meriläisen Timo ja allekirjoittanut apupoikina.Sää suosi;-12, lähes tyyni ja pilvipouta.Laskenta alkoi heti mahtavasti,viereisissä kuusissa 3kpl turkinkyyhkyä ja 8kpl pikkukäpylintua.Puolessavälin reittiä törmäsimme suureen keltasirkkuparveen,jossa oli 253 lintua.Päivän jo hämärtyessä bongasimme eräältä ruokinnalta järripeipon, oli todella iloinen yllätys.
Tässäpä reitin lajit ja kappalemäärät:
Talitiainen 72
Sinitiainen 12
Punatulkku 5
Urpiainen 76
Keltasirkku 532
Viherpeippo 11
Varpunen 98
Pikkuvarpunen 80
Turkinkyyhky 3
Varis 16
Harakka 49
Naakka 101
Kesykyyhky 89
Käpytikka 1
Järripeippo 1
Pikkukäpylintu8
Lajeja siis 16 ja lintuja yhteensä 1155 Huomattavaa oli keltasirkkujen suuri määrä ja samaten pikkuvarpusten lisääntyminen. Järripeippo oli taas se ylläri!
02.01.oli vuorossa Niskakankaan reitti Tämä reitti on jaettu kahteen osaan ns.metsäreittiin ja kyläreittiin.Latvalan Juhani oli taas kapellimestarina Meriläisen Timo,Pitkäsen Juhani ja allekirjittanut apupoikina Aloitimme laskennan Latvalan pihalta ja tässäpä tuloksia ensin kyläreitti:
Talitiainen 57
Sinitiainen 2
Punatulkku 2
Urpiainen 16
Keltasirkku 203
Viherpeippo 10
Varpunen 35
Pikkuvarpunen 10
Varis 1
Harakka 9
Käpytikka 6
Pikkukäpylintu25
Hömötiainen 5
Töyhtötiainen 1
Närhi 8
Elikkä lajeja oli kyläreitillä 15 ja lintumäärä 374 Ja sitten metsäreitti:
Talitiainen 8
Kuusitiainen 5
Hömötiainen 11
Töyhtötiainen 4
Pyy 1
Pikkukäpylintu8
Käpytikka 2
Urpiainen 3
Keltasirkku 15
Lajeja metsäreitillä 9 lintumäärä oli 57 kpl.Sää oli hyvä,-9.5,lähes tyyni ja pilvipouta.Havaintona molemmilta päiviltä oli keltasirkkujen runsastuminen sekä pikkuvarpusten määrän kasvu.
Aikaisemmin kerroin punarinnasta, joka oli jäänyt ruokinnalle ja pakkasten tultua asettui kuivaamorakennukseen talvehtimaan.Kyllä pakkanen otti voiton linnusta.Ennen joulua olevat pakkaset koituivat linnun turmaksi.
Lopuksi haluan toivottaa kaikille harrastajille oikein hyvää ja linturikasta vuotta 2011!