Lintuharrastajan loppuvuosi 2013

Nyt on aika katsastaa loppuvuoden lintutapahtumat ja mielenkiintoisimmat havainnot ja muistella vaiherikkaita retkiä. Niin kesä vaihtui vääjäämättä syksyksi. Pesinnät onnistuivat kohtalaisesti. Pihapiirissä pöntöissä oli vilskettä.

Pelloilla niin töyhtöhyypän kuin kuovinkin poikasia juoksenteli vilkkaasti.

Räystäspääskyjä, törmäpääskyjä ja taivaanvuohia oli runsaasti, sitä vastoin haarapääskyjä mielestäni vähemmän aikaisempaan verrattuna. Vesilintujen kohdalla tilanne oli normaali samoin joutsenten kohdalla. Petolintuja oli niukalti, tähän osaltaan vaikutti edelleen huono myyrä ja hiirikanta.

Pähkinähakkeja vaelteli täällä muutamia. Ei mitenkään runsas vaellus.

Sitä vastoin hiiripöllöillä vaellus oli runsasta. Muutamia yksilöitä saattoi jäädä talvehtimaan tänne.

Mutta eittämättä syksyn kohokohta oli kurkimuutto. Se on sykähdyttävä ja mieleenpainuva kokemus ja näytelmä! Kokoajan menee suuria kurkiauroja kohden etelää äännellen voimakkaasti. Tänä syksynä päämuutto ajoittui yhdelle päivälle, jolloin Hiturasta laskettiin reilut 8400 muuttavaa kurkea! Huikea luku! Petolintumuutto oli hiljaista, ei suuria määriä. vain muutamia muuttavia yksilöitä.

Loppuvuoden erikoisimmat havainnot olivat harmaapäätikka ja pikku-uikku. Harmaapäätikka oli eksynyt erääseen autotalliin ja pikku-uikku oleskeli muutaman päivän Haapajärvellä.

Pikku-uikku oli niin kaukana, että kuvaa siitä ei saanut. Laitan tähän kuvan alueesta missä lintu näkyy pienenä pisteenä.

Ruokintapaikalla käyvät normaalit talvilajit. Hyörinä on vilkasta talipötkön ympärillä. Närhet kyllä löytävät ruokinnan helposti ja niitä vierailee runsaasti pitäen isoa rähinää yllä.

Uusi tuttavuus ruokinnalla on fasaani. Lähes päivittäin se käy tankkaamassa itseään.

Kaikista mielenkiintoisinta on ollut seurata ilmojen muuttuminen. Välistä tuntuu, että talvi on jäämässä väliin, niin erikoinen oli joulumaisema. Oli lumettomat pellot ja lähes kevättulvat.

Lopuksi haluan toivottaa kaikille Hyvää ja Linturikasta Uutta Vuotta 2014!

Joulu

On jouluyö ja lumihuntuun pukeutunut maa, kun yhtä puhdas itse olla voisin. Se ajatukset joulun tuntuun virittymään saa, kuin harras sävel sisälläni soisi.

Nyt on aika hiljentyä ja nauttia Joulun tuomasta rauhasta. Annetaan hetkeksi kiireen jäädä loitommalle ja mielen rauhoittua! Haluan toivottaa kaikille oikein Rauhaisaa Joulua!

Larus hengittää

Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa, se hämmästyttää kummastuttaa pientä kulkijaa! Näillä sanoilla voi hyvin aloittaa tämän blogin, missä tehdään katsaus lintukerho Laruksen syksyyn. Niin monivivahteinen kerhon toiminta on ollut. On jopa kyselty, että vieläköhän koko kerho on hengissä. Tässä tapauksessa voi hyvin sanoa, että kysyjä on ollut ulkona asiasta kuin lumiukko! Laruksen toiminta on edelleenkin vireää ja osallistujia on ollut vähintäänkin yhtä paljon kuin pienessä kylässä asukkaita!

Ensimmäisenä kerhoiltana pohdimme tulevien kerhoiltojen aiheita. Illat tulisivat noudattelemaan edellisvuosien kaavaa, elikkä esitelmiä mahdollisimman paljon ja muulloin hauskaa yhdessä oloa. Tämä toteutuu varmasti kun Eila on paikalla, todellinen ilopilleri! Esitelmien aiheita mm. rengastus, sirkut ja tietysti jouluinen ilta.

Raudaskosken Reijo kertoili rengastuksesta todella mielenkiintoisesti! Monet oli kokemukset ja tarinat rengastusretkiltä. Ei aina niin vaaratonta työtä varsinkaan petojen rengastus. Tämän alueen tilanne rengastajien osalta todettiin huonoksi. Uusia rengastajia ei ollut tullut ja vanhemmat rengastajat lopettelevat toimintaansa. Jonkinlainen kampanja ja kurssin järjestäminen rengastustoiminnan elvyttämiseksi olisi paikallaan, muuten rengastus alueella hiipuu kokonaan.

Reijo esitteli myös kuvia linnuista joita oli rengastanut. Todella mielenkiintoinen ilta rengastustoiminnan parissa. Ja sitten kerhon viimeinen kokoontuminen ennen joulua.

Voidaan sanoa kerhoillan olleen historiallinen. Illassa luotiin katsaus menneeseen ja viitoitettiin tulevaa! Todettiin, että mennyt on mennyttä ja tuleva uutta kokemusta täynnä, jota ei voi vielä ennustaa. Keskustelu oli syvällistä ja tapahtui suuressa yhteisymmärryksessä. Välillä ilmeet meni vakaviksi ja mietteliääksi.

Ei auttanut Juhania vaikka kuinka konvehtirasia oli vierellä, niin miettiä ja pohtia piti asioita puolelta jos toiseltakin.

Mutta illan kova hermoisin oli Jukka. Mitä hektisimmiksi asiat meni, Jukka otti hermoja lepuuttavan tauon! Kateeksi kävi!

Nyt vain mielenkiinnolla odottelemme mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Keskustelu oli yksimielistä ja syvällistä, niin katsottaessa menneeseen kuin suunnitellessa tulevaa! Vaikka asiat olivat vaikeita, niin illan tarjoilut sitä vastoin maukkaat. Tytöt yllätti joulutortuilla ja pikkuleivillä, tähän kun lisätään maukkaat kahvit ja karkit niin avot. Nyt vain katse kohti tulevaa ja positiivisin miettein eteenpäin!