Talven ihmeellisyys

Sain jo monta viikkoa sitten viestin, että täällä on kesä, haarapääsky lentelee meillä. En alkuunkaan uskonut asiaa, ajattelin sen olevan vain pilaa. Näin nyt viestin lähettänyttä henkilöä ja hän ihmetteli, miksi en ollut käynyt katsomassa ja kuvaamassa lintua. Olin aivan hämmästynyt, ei voi olla totta! Tänään sitten menin sinne ja mikä yllätys, haarapääsky lenteli terhakkasti hyvävoimaisena. Tuntui aivan epätodelta koko tilanne!

Lintu oli syksyllä jäänyt pihapiiriin, ja talven tulessa hakeutunut sisätiloihin. Nyt se oli tottunut erikoiseen talvehtimisympäristöön ja voi todella hyvin. On mielenkiintoista seurata miten se käyttäytyy keväällä, kun lajitoverit saapuvat tänne. Jos lintu on näin hyvävoimainen mitä se nyt on, niin selviää kyllä talvesta hienosti.

Olosuhteista johtuen talon asukkaat toivoivat, että lintua ei käytäisi bongaamassa. Laitoin havainnon kyllä tiiraan, ajatellen havainnon olevan kumminkin näin talvella harvinainen. Itse en olisi rohjennut laittaa havaintoa tiiraan. Soitin Sepolle, ja hän rohkaisi laittamaan. Tuntui jotenkin niin epätodelta koko havainto!

Seurailen miten lintu selviää Suomen talvesta. Kirjoittelen siitä keväämmällä kuulumisia tähän blogiin!

Tammikuu 2013

Tammikuu on jo pyörähtänyt sivu puolenvälin. Välillä on ollut todella kipakoita pakkasia. Vuosi tosin alkoi märissä olosuhteissa, satoi räntää ja tuuli voimakkaasti. Lumet hupenivat vähiin. Senjälkeen ilma muutui pakkasiksi. Aamut ovat olleet kauniita, varsinkin auringonnousut ovat värjänneet maisemaa komeaksi.

Päivällä taasen luonto on ollut kirkas ja puut talvisen koreita.

Tämän talven erikoispiirre lintujen osalta on niiden vähäisyys. Monet normaalit talvilajit ovat todella hukassa. Syksyllä esim. peltopyitä näkyi useampia poikuuksia, mutta nyt talvella niitä ei löydy mistään! Teeret ovat parveutuneet suuriksi parviksi, jopa yli sadan teeren parvia on nähty. Mutta mitä alkuvuonna on nähty. Sepon kanssa on retkeilty useamman kerran tässä lähialueella, eikä turhaan. Kalajoelle talvehtimaan jäänyt kurki on ollut useasti retken kohteena. Kurki voi hyvin ja lentää jo pieniä matkoja. Aloitimme sille ruokinnan. Veimme ohranjyviä sen kulkureitin viereen ja Seppo on vienyt soraa. Seuraamme miten kurki selviää pakkasista ja jos tulee paljon lunta, niin miten se pärjää lumen keskellä. Laitan tähän kuvia kurjesta. Niistä näkee miten valpas ja hyvä voimainen se on!

Urpiaisia on ollut liikkeellä todella paljon. Ylivieskassa Niemelänkylällä puimatta jääneessä rypsipellossa Sepon kanssa laskettiin yli 1000 urpiaista ja 200 viherpeippoa! Urpiaisparvessa oli myös hemppoja ja tundraurpiaisia. Eräältä ruokintapaikalta löydettiin 3 peippoa. Samoin Ylivieskassa Kekajärvellä metsäruokinnalla käy 4 kuukkelia ja harmaapäätikka. Tämä ruokintapaikka vetää puoleensa myös lukuisia tiaisia. Puukiipijä myös viihtyi täällä. Laitan tähän kuvia urpiaisparvesta, mutta niistä ei saa todellista kuvaa miten suuri parvi on kyseessä.

Jukan kanssa teimme mielenkiintoisen retken Kokkolaan! Tämä retki oli kyllä täyden kympin arvoinen! Mitä lähdettiin hakemaan, niin ne saatiin, nimittäin isolokki, merilokki ja harmaalokki! Tähän kun vielä lisätään räkättirastas ja palatessa Sievistä pikkutukka, niin hipoo täydellisyyttä. Sievissä Marjutin ruokinnalla pikkutikka on ollut vakiovieras jo usean vuoden ajan. Muutenkin Marjutin ruokintapaikka on vertaansa vailla. Siellä on lintuja! Tähän loppuun täytyy kertoa hyvä tapahtuma, joka kuvaa mitä lintuharrastus voi myös olla. Viime sunnuntaina makoilin sohvalla Tex Willeriä lukien ja ruokaa odotellen. Oli miellyttävän rauhallista. Puhelin soi. Marjut soitti ja ilmoitti nähneesä Sievissä lapinpöllön,ehkä kaksikin. Siihen loppui rauhallinen hetki. Äkkiä vaatetta päälle, autolle ja Sieviä kohti. Siinä unehtui valmistumassa oleva ruokakin. Onneksi muistin soittaa vaimolle, että olen menossa Sieviin ja syön vähän myöhempään. Eihän tuo kokki pahemmin vastustellut, tuumasi vain, mene sitten! Varmaankin jo tottunut näihin lähtöihin. Mutta olihan siellä lapinpöllö äänessä ja vielä nähtiinkin läheltä. Siinä se päivä meni ja aamuruoka oli odottamassa vaikka päivä alkoi olla illassa. Maistui todella hyvältä! Omalla ruokintapaikalla erikoisuutena mustarastas. Se on ollut siinä koko talven. Muuten ruokinnalla on ollut normaalit talvilajit. Huonona asiana ruokinnalla, kun varpuspöllö ja varpushaukka pitävät sitä myös omana ruokintapaikkanaan. Napsivat siitä tiaisia!

Kuvassa mustarastas ruokinnalla. Blogissa olevia kuvia kun napausttaa hiirellä niin kuvat näkyvät isompana. Nyt vain odotellaan pöllöretkien alkua. Mielenkiintoista nähdä, miten pöllöjä tänä talvena esiintyy!