Tammikuun satoa

Niin se vuoden eka kuukausi alkaa olla elettynä! Alussa oli lauhaa ja kuun loppua kohden sää muuttui talviseksi. Pakkaset ovat vähän rajoittaneet retkeilyä ja luonnossa olemista. Mutta lohdutuksena on, että ollaan menossa kevättä kohden.

Lintukerho Larus on kokoontunut säännöllisesti. Aiheina meillä on ollut valokuvaus ja pöllöt. Hannu kertoi meille kuvauksen niksejä ja opetti perusasioita.

Tarkkaavaisesti kuuntelimme Hannun opetusta, kuten alla olevasta kuvasta voi päätellä

Seuraavassa kerhossa aiheena on kahlaajat. Toni Uusimäki tulee pitämään meille aiheesta luennon.

Muutamia retkiä olen tehnyt Nivalassa, Kalajoella, Ylivieskassa ja Haapajärvellä. 12.1. kävimme Juhanin ja Sarin kanssa Kalajoella. Tarkoituksena saada vielä viimeisiä vesilintuja ja tundrahanhi, joka oli edellisenä päivänä nähty. Retki jäi vaisuksi huonon sään takia. Lunta alkoi pyryttämään todella sakeasti. Tundrahanhea ei näkynyt, mutta Letolla oli vielä laulujoutsenia ja isokoskeloita. Konikarvon satamassa oli merimetso, joka jäi retken viimeiseksi havainnoksi, sillä lunta alkoi pyryttämään todella sakeasti. Valokuvaamisesta ei tullut mitään. Ehkä kuukauden paras retki oli 22.1 Ylivieskaan. Retken anti oli todella mahtava. Tavoitteena oli Kekajärven metsäruokinta paikka. Mennessä Ylivieskan keskustasta saimme tilhet. Kekarajärvelle mennessä kelon latvassa kuin tarjottimella oli varpuspöllö. Ruokintapaikalla oli myös muita harrastajia. Pienen odottelun jälkeen harmaapäätikka lensi paikalle. Vaikka meitä oli useanmpia henkilöitä, ei tikka aristellut tulla ruokinnalle. Kuukkelia ei tällä paikalla näkynyt, joten siirryimme viereiselle ruokinnalle, josta lintu hoitui mukavasti. Harmi vain kun kamera unohtui autoon molemmilla paikoilla, joten kuvat jäivät haaveeksi.Paluumatkalla tarkkaillimme josko taviokuurnat näyttäytyisivät, mutta ei tärpännyt. Lisäantina retkelle oli vielä,kun sai tutustua uusiin harrastajiin.

29.1 kiertelimme Juhanin kanssa Nivalassa. Retki oli onnistunut, sillä tuloksena mustarastas ja kaksi riekkoa. Mustarastas oli jäänyt talvehtimaan maatilan pihapiiriin.

Riekot löytyivät Suojärven maastosta. Riekkojen löytäminen vaati vähän työtä ja onnea. Emme kerinneet kuvata lintuja, vaikka seurasimme niiden pyrähtelyä kaun.

Pihabongauksessa meillä oli lintuja vähänlaisesti. Verottiko pakkanen vai kutsumattomat vieraat ruokinnalta lintuja, nimittäin oravat ja varpushaukka ja pöllö käyvät säännöllisesti ruokinnalla. Kyllähän oravat söpöjä ovat, mutta minusta häiritsevät lintujen olemista samalla ruokinnalla.

Nyt vain odottelemme pöllöretkijä. Ensimmäisiä pöllöjä on jo kuultu, joten tästä kevättä kohden myös pöllöt aktivoituvat.

Alkuvuoden retkeilyä

Heti 1.1. teimme Timon ja Jukan kanssa Haapajärvelle vuoden ensimmäisen retken. Haapajärveltä ensimmäinen havainto oli laulujoutsen. Siitä se alkoi vuodareitten kerääminen. Keskustasta suunnistimme Petäjäkalliolle. Tämä paikka antoi meille paljon pientä kivaa. Pohjantikat olivat entisellä paikalla.

Metsäautotien varrella on iso pöllipino, jossa tikat oleilevat. Samalla pinolla palokärjet pitävät tukikohtaa. Tällä retkellä saimme selville, että pohjantikkoja on kaksi,koiras ja naaras.Lintukirjaa tutkimalla varmistimme asian

6.1. kävin retkellä Ylivieskassa. Täällä Hakalahdessa talvehtii sinisorsia, jotka olivat vakio paikalla. Samalla paikalla oli harmaalokkeja, joista tuli myös vuodari. Varsinaisesti lähdin hakemaan hiiripöllöä, joka oli jo pitempään ollut Someronperällä. Nyt ilma oli todella huono, joten hiiripöllö jäi näkemättä.
7.1. teimme Jukan, Pauli-Pekan ja Hannun kanssa retken Kokkolan suuntaan. Tavoitteena oli lapintiainen ja pikku-uikku. Päivä oli todella kylmä, pakkasta yli 20astetta. Lapintiainen jäi saamatta. Dalabackmossenilla oli hyvä metsäruokintapaikka. Vaikka lapintiaista ei näkynyt, niin muita tiaisia oli runsaasti, samoin punatulkkuja. Täältä saimme myös hippiäisen, pyyn ja urpiaisen. Meri alkoi olla melko pitkälti jäässä, joten sieltä ei paljon lajeja kertynyt. Alla olevasta kuvasta saa käsityksen miten meri oli jo jäätynyt. Kuvassa kauempana näkyy jäällä merikotka, joka jäi ainoaksi merelliseksi lajiksi.

Paluumatkalla oli aikomuksena tarkistaa pikku-uikku Kannuksessa. Ajoimme maatalousoppilaitoksen pihaan. Joki oli vielä sulana, mutta pikku-uikku oli häipynyt. Ei siis nähty. Nyt alkoi retken mielenkiintoisin vaihe. Istuimme autoon aloittaaksemme matkan kotia kohti, mutta auto ei käynnistynyt. Siinä mietittiin ja pähkäiltiin mitä tehdään. Soittokierros tutuille, mutta ketään ei tavoitettu kotoa. Viimein saimme hinausapua korjaamolle, jossa todettiin, että autolla ei voi ajaa ennenkuin tehdään pieni remontti. Auto jäi korjaamolle. Paluukyyti järjestyi avuliaitten kannuslaisten ansiosta. Kiitos vielä kerran avusta! Retki venähti aika pitkäksi, mutta ennen iltaa olimme kotona. Tälläiset tapahtumat antavat oivan lisän retkille. Ei puutu vaihtelua!
8.1. tein pienen aamuretken Nivalassa. Aamu oli antoisa! Erkkisjärvelle oli saapunut ensimmäinen koskikara. Alla olevassa kuvassa näkyy lintu jollakin tapaa.

Kuvaa klikkaamalla isommaksi lintu näkyy jotensakin. Sain vielä vudariksi peltopyyn ja räkättirastaan. Näin vuosi 2012 pyörähti käyntiin.