Joutsenbongaus 2017

Tänään 28.10.2017 suoritin joutsenlaskennan Nivalassa. Nyt viikonloppuna 28.10-29.10.2017 suoritetaan Birdlifen perinteinen joutsenbongaus. Tällä tapahtumalla kartoitetaan joutsenten määrää syysmuuton levähdysalueilla. Joutsenet ovat nyt kerääntyneet tankkaamaan muuttoa varten. Joutsenbongauksella selvitetään samalla levähdysalueet ja niillä olevat vaaratekijät.

Tällä kertaa sää ei suosinut laskentaa, satoi vettä ja räntää. Tuuli oli kohtalainen ja puuskittainen. Joutsenia oli kohtalaisesti. Silmiinpistävää oli tämän kesän poikasten vähäisyys! Keväthän oli erittäin kolea, jopa talvinen. Pesintöjen aloitus venyi pitkälle kevääseen. Monet joutsenet joko jättivät pesinnän väliin taikka pesintä epäonnistui.

Aikaisempaan verrattuna levähdysalueet olivat nyt erikohdissa. Monet aikaisemmat levähdysalueet olivat tyhjiä. Kaikkiaan joutsenia löytyi vajaa 800. Nivala on laaja alue, joten varmaankin kaikkia levähdysalueita en löytänyt. Ehkä koko Nivalan joutsenmäärä on jossain 1000 paikkeilla. Täällä on nyt joutsenten hyvä ruokailla sillä viimeisimmät puinnit suoritettiin tällä viikolla. Ruokaan on riittävästi. Jos pakkasten tulo viivästyy niin joutsenet viipyvät täällä pitkään.

On mielenkiintoista seurata näin laskennan avulla joutsenten määrä ja niiden liikkeitä. Tämä tuo vaihtelua normaaliin lintuharrastukseen!

Syksyn satoa

Syksy on jo pitkälle kulumassa ja viimeiset muuttolinnut suuntaavat kohti etelää ja talvehtimisalueita. Osaltaan lintujen syysmuutto ajoittui pitkälle ajalle ja komeita muuttolukuja ei saatu. Varmaankin erikoisella kesällä oli vaikutusta lintujen liikehdintään. Kottaraisia kerääntyi runsaslukuisesti valmistelemaan muuttoa.

Paikoin tavattiin lähes tuhannen linnun parvia! Kerääntymisalueet olivat uusia. Perinteisillä alueilla ei tavattu kottaraisia juuri lainkaan.

Erikoisinta oli rastaitten siirtyminen metsäalueilla vaikka pihlajanmarjoja on paljon. Suuria pääskyjen kerääntymiä ei tavattu, ainoastaan parinsadan linnun parvi. Peippoja ja järripeippoja lentelee kohtalaisen suurissa parvissa. Kirviset muuttivat vaivihkaa ja samoin kahlaajat. Vesilinnuilla muutto on jakautunut pitemmälle ajalle. Pohjoisessa on vielä vesilintuja runsaasti. Ainoastaan haapanoita on muuttanut suuremmissa parvissa. Joutsenethan vielä oleilee kaikessa rauhassa odottaen talven tuloa.

Sää on ollut nyt syksyllä poikkeuksellisen sateinen ja tuulinen, myös sakeat sumupilvet ovat saattaneet seisoa koko päivän paikallaan. Ilma on ollut todella kostea. Sumuinen ilma on häirinnyt lintujen seurantaa voimakkaasti.

Yllä muutamia kuvia maaseudun rauhallisesta iltatunnelmasta. Tämän kaltaisia iltoja on ollut vähän. On saanut seurata illan hämärtymistä ja auringon painumista horisontin taa. Pian etäsellä taivaanrannalla kuun on kohonnut esille luoden hienon tunnelman.

Kurkimuutto ajoittui pitkälle ajalle. Nyt ei tullut yhtä päämuuttopäivää vaan muuttoa oli pitkällä ajalla.

Välillä muutto keskeytyi voimakkaan sateen takia, tällöin pelloille kerääntyi satamäärin kurkia odottamaan sateen loppumista.

Hanhilajeilla oli samankaltainen muutto kuin kurjilla. Muuttoa oli pitkällä ajalla. Valkoposkihanhet muuttavat parhaillaan. Niiden muutto on vähän myöhäisempää kuin muilla hanhilajeilla. Tosiaan syksy on ollut sumuinen ja sateinen. Nämä asiat ovat osaltaan vaikuttaneet lintujen muuttoon.

Läheiselle suojelualueelle perustimme talviruokintapaikan.

Tarkoituksena olisi saada tikkoja käymään ruokinnalla. Myös tiaisia liikkuu lähistöllä paljon.

Pöllönpöntöt tuli tarkistettua. Pöntöissä ilmeni korjaus tarvetta paljonkin.

Nyt jos ruokinnalla alkaa käydä lajikirjoa runsaasti niin täytyy ruokintaan lisätä auringonkukansiemenet.

Tästä yksityisestä luonnonsuojelualueesta on kehittymässä hyvä lintukohde!

Miten ruokin lintuja talvella

Nyt on taas käsillä se aika vuodesta jolloin aloitellaan lintujen talviruokintaa. Ruokintapaikan perustamisessa kannattaa kiinnittää huomiota sen sijaintiin ja helppohoitoisuuteen. Ruokintapaikkaa ei kannata perustaa aivan ikkunoiden lähelle. Myös pensaita ja puita kannattaisi olla lähettyvillä näin linnuilla olisi suojapaikkoja ulkoisten vaarojen uhatessa. Jos mahdollista niin ruokinta-automaattien kannattaisi olla tarpeeksi isoja, näin päivittäinen täyttäminen jäisi pois.

 

 

 

 

 

Yksi yleisin kysymys on, mitä ruokaa linnuille? Vaihtoehtoja on paljon, on auringonkukansiemeniä, piensiemenseoksia, jyviä, rypsiä jne. On talipalloja, talitankoja ja oikeaa "läskiä" Kauppojen hyllyjä seuratessa ja samalla hintoja vertaillessa tilanne selkenee. Talvi on pitkä ja ruokaa kuluu, tällöin hinta ratkaisee.

 

 

 



 

Yleisin ruokintaseos on kauranjyvät ja auringonkukka. Tämä kattaa suurimman osan linnuista. Myös talipallot ja talitangot ovat hyviä ja tärkeitä energianlähteitä. Niin tangot kuin pallotkin kannattaa laittaa verkon sisälle. Näin estetään oravien ja suurempien lintujen "varkaudet" Tämmöiset suojaverkot voi tehdä itsekin ohkaisesta ja pienisilmäisestä rautaverkosta.

 

 

 

 

 

 

 

 

Ruokinnan tarkoitus on antaa talvilinnuille lisäravintoa ja energiaa kylminä aikoina. Talvella linnut voivat olla kokonaan ruokinnan varassa. Tärkeä sääntö on; kun aloitat talviruokinnan elä lopeta sitä ennen kevättä!

 

 

 

 







 

 

 

 

 



Pidä myös ruokintapaikka siistinä, näin vältät jyrsijöiden tulon ruokinnalle. Myös puhtaus edistää salmonellan pysymistä loitolla.

 

 

Mitä hyötyä on uhrata aikaa ja varoja moiseen touhuun? Kun ruokit lintuja voit samalla seurata niiden touhuiluja ja iloista liikehdintää pihapiirissäsi. Voit samalla oppia tuntemaan eri lintulajeja ja niiden iloista laulua. Kevät on sitä laulun riemua ja iloista ilmettä pitkän talven jälkeen. Tärkein hyöty tulee itse linnuille, sinun ansiostasi ne voivat säilyä hengissä talven yli!

 

 

 







 

 

 

 

 

Antakaamme linnuille mahdollisuus säilyä virkeinä ja elinvoimaisina talven  yli!