sunnuntai 23. tammikuuta 2011

Pientä retkeilyä

Sydäntalvi on pikkuhiljaa taittumassa ja ollaan menossa valoisaa aikaa kohden.Viimeviikolla torstai-iltana käytiin Meriläisen Timon kans ensimmäsellä pöllöretkellä.Kyllä oli vielä tosi hiljaista vaikka ilma oli mitä mainioin.Todettiin Timon kans että jos oltais pöllöjä niin nyt huhuiltas tosissaan.Kyllähän siihen huhuiluun vaikuttaa muut tekijät,ei vain ilma.Siinä retken aikana tuli monenlaisia ajatuksia mieleen.Sitä pohti tätä lintuharrastusta;mikä saa ihmisen vaikka keskellä yötä taikka keväällä räntä-ja vesisateessa vapaaehtoisesti maastoon!Kyllä siinä on sivullisilla ihmettelemistä!Eihän sitä itsekkään aina ymmärrä tekosiaan.Omalla kohdalla harrastus alkoi vaimon yllytyksestä.Oma elämäntilanne muuttui,tuli enempi aikaa,eikä työ ollut myös harrastus kuten aikaisemmin.Olin aina ollut kiinnostunut luonnosta ja linnuista,mutta ajan puutteen takia ei voinut retkeillä.Olemme olleet Pitkäsen Juhanin ja Marja-Leenan kans perhetuttuja ja aina tavatessa puhe kääntyi luontoon ja lintuihin.Sitä ajatteli monesti että ois mahtava päästä Juhanin kans maastoon ja tutustua lintuihin.Nyt on Juhanin kans retkeilty paljon ja aina on yhtä mukavaa ja antoisaa.Aluksi kun vaimo esitti että pitäisihän se jokin harrastus olla minullakin niin vastaanhan sitä piti laittaa. Eihän sitä ois muuten ollut mies eikä mikään!No onneksi tästä harrastuksesta tuli tosi ja voipi sanoa että saa retkeillä luvan jälkeen!Kyllähän se luonto ja se kaikkinainen elämä siellä on se tekijä joka vetää tähän harrastukseen.Monelle tämän hektisen ajan ihmiselle luonto olisi se rauhoittumisen paikka ja monesti se pahaolo purkautuisi siihen luonnon monimuotoisuuteen.Luonto ja se äänimaailma on ihmeellinen kokemus!Tarkoitushan oli puhua retkistä, mutta näyttää taas ajatus hyppivän.Perjantaina kävimme Ylivieskan jätekeskuksella katsastamassa mitä sinne näkyy.Reissu oli antoisa,sillä jo menomatkalla nuori kanahaukka kökötti puhelinlangalla. Sitä saimme ihailla aivan vierestä.Retkellä meitä oli Timo,Timon vävypoika,Juhani ja allekirjoittanut.Jätekeskuksella ensimmäisenä otti silmiin valtava määrä varislintuja,oli korppeja, variksia ja harakoita.Ei laskettu määriä sillä siihen olisi kulunut todella aikaa.Lähdimme tarkistamaan että olisiko kottaraiset näin sydäntalvella vielä siellä.Ja todella, kyllä siellä havaittiin 4 kottaraista,myös keltasirkkuja oli paljon.Täältä lähdimme katsastamaan sinisorsia kalajoessa olevalle pohjapadolle.Kyllähän siellä linnut vielä olivat tallella.Sai siinä ihmetellä että mitähän ne ravinnoksi hyisestä vedestä saavat.Tuumasimme siinä,että täytyyhän tälle retkelle vielä koskikara saada.Lähdimme rautatiesillalle tarkistamaan siellä olevaa sulaa.Eiköhän siellä koskikara sukellellut! Tässä kohdassa porukka hajosi,Juhani lähti Sieviin katsomaan olikohan siellä viitatiainen paikalla.Nimittäin edellisenä päivänä siellä oli tehty havainto ja Juhanilta puutui vielä havainto viitatiaisesta.Me toiset lähdimme ajamaan Nivalaa kohden ajatuksena poiketa vielä Raudaskylän voimalaitoksen alajuoksulla tarkistamassa josko siellä olisi koskikaroja.Ja eikö vain, olihan siellä aivan kaksin kappalein kyseisiä lintuja.Nyt tyytyväisinä ajelimme kotia kohti. Matkalla Timo tilasi vielä meille kahvit valmiiksi.Kyllä Maire oli keittänyt oikein hörstepulla kahvit!Kiitos!Eikö vain kelpaa retkeillä,saa mielenkiintoisia havaintoja ja vielä makoisat kahvit!!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti