keskiviikko 21. kesäkuuta 2017
Varanginvuonon lumoissa
Norjan puolelle ajettaessa sääkin muuttui paljon siedettävämmäksi. Räntäsade lakkasi ja aurinkokin pilkisteli pilvien lomitse. Lämpötila pysytteli 7 asteessa. Ennen Vadsötä pysähdyimme tutkimaan mitä vuonon ranta antaisi linnustollisesti. Tietysti lokit olivat enemmistönä, tarkemmin tutkittuna rantaviivaa havaittiin kahlaajien runsaus.
Oli tylliä, karikukkoa, suosirriä jne. Kahlaajat olivat parasta aikaa saapuneet tänne.
Mieluinen yllätys koettiin kun harmaahaikara istua nökötti läheisellä kivellä. Höyhenet vain lepatti tuulessa.
Kuten tunnettua, niin meren rannoilta löytää monenlaisia simpukoita. Niinpä eteemme osui hieno yksilö. Erilaisia simpukoita retken aikana näimme monia toinen toistaan hienompia ja eri kokoisia simpukoita.
Sää muuttui jälleen sateiseksi, niinpä suuntasimme kohti Vadsötä, kohti retkemme majapaikkaa. Talo oli sama jossa vuosi takaperin majoitumme. Tulimme aivan kuin kotiin.
Tämän päivän lajimääräksi kertyi Suomen puolelta 26 ja Norjan puolelta 37. Olosuhteisiin nähden aivan hyvä määrä.
5.6 retkeilimme Nessebyssä ja läheisellä joen laaksossa. Lähdimme aamulla varhain, eväät mukana ja mieli korkealla. Lämpötila oli 7 astetta, kova tuuli ja pientä sadetta. Talvivaatteet oli kova sana. Meren rannalla tuuli on kylmä ja pureva.
Pilvet roikkuivat tunturihuippujen tasolla ja sateen uhka oli melkoinen.
Kahlaajia vilisteli rannoilla runsaasti, aina varma meriharakka keikisteli ylväästi edestakaisin, samoin tyllejä oli paljon. Suosirrit vaeltelivat pitkin rantoja etsien syötävää. Punakuireja oli vähempi. Punajalkaviklot ja karikukot esiintyivät muutaman yksilön voimalla. Osaltaan tämä ranta oli pieni pettymys, oletimme täältä löytyvän runsaamman lajikirjon.
Vesilintuja oli taas enemmälti. Oli haahkoja, haapanoita, isokoskeloita, tukkakoskeloita, sinisorsia jne.
Vesipääskyjä oli runsaasti.
Lokit ovat taitavia lentäjiä. Oli ilo seurata niiden taitavaa lentämistä, monenlaiset kaarrokset ja kiemurat seurasivat toisiaan lokkien lentäessä Nessebyn yllä.
Maisemallisesti ja maastollisesti Nesseby on karun komeaa seutua. Monen väriset kivet ja matalat pensaat elävöittävät ympäristöä.
Nessebyn parkkipaikalla on hyvä opastekyltti jossa kerrotaan alueen linnustosta erittäin hyvin.
Muutamissa rakennuksissa on perinteinen turvekatto. Tämä antaa tuulahduksen rakennusperinteestä jota on käytetty aikaisemmin paljon.
Patikointi läheisen joen rantoja pitkin ei antanut lintuhavaintoja juuri lainkaan. Sitä vastoin maisemat lumosivat jylhyydellään. Joki virtasi syvällä kanjonissa, joka paikoin oli todella syvä. Joessa oli muutamia koskia jotka pauhasivat suurella voimalla. Varmaankin tämä oli hyvä lohijoki.
Päivän lajimäärä oli pieni pettymys, vain 41 lajia vaikka oltiin kahlaajarannikolla. Samoin kuvaaminen oli hankalaa hämärän ja ajoittain sateisen sään takia. Maisemat korvasivat heikohkon lajimäärän. Aina ei voi saada mitä haluaa. Lintuharrastushan on uuden etsimistä, joskus onnistaa yleisimmin on sitä epäonnea!.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti