Sydäntalven sykettä

Talvenselkä on taittumassa, voisi sanoa, vihdoinkin. Ei näin erikoista ja hiljaista talvea ole ollut pitkään aikaan. Luonto on ollut todella hiljainen. Lumi on puuttunut lähes kokonaan samoin pakkaset. Viimepäivinä saatiin onneksi vähän lunta. Vähäluminen talvi ennakoi pieniä kevättulvia, tämä taas vaikuttaa vesilintujen esiintymisiin keväällä muuton aikana. Alavillamailla tulvat nousevat pelloille muodostaen pieniä kevätjärviä.

Ruokintapaikatkin ovat olleet poikkeuksellisen hiljaisia. Ihmetellä sopii mihin talvilinnut ovat kadonneet. Vain normaalimäärä tali-ja sinitiaisia on vieraillut ruokintapaikalla. Muut talvilinnut kadonnet lähes tyystin.

Punatulkkuja on esiintynyt harvakseltaan, ei entisessä mittakaavassa. Ehkä lauha talvi tarjoaa luonnosta linnuille perusravinnon.

Talven ilona on kumminkin ollut mustarastas, joka on vieraillut useasti ruokinnalla. Ilmojen muuttuessa keväisemmiksi saadaan taas nauttia mustarastaan huilukonserteista. Se on aina varma kevään merkki.

Nivalassa toimivalle lintukerho Larukselle kuuluu todella hyvää. Tänä talvena kerhossa kävijöiden määrä on kasvanut voimakkaasti. Keskimäärin kerhoilloissa on ollut 20 kerholaista. Kerhoilta helmikuun 21.iltana oli todella huippu ilta. Aiheena valokuvaus. Kerhotila oli aivan täysi kerholaisista. Vierailijoiksi saimme kovanluokan valokuvausammattilaiset.

Anssi Hietaharju Oulaisista esitteli ja kertoi ruokintapaikkalinnuista. Esitys oli korkeatasoinen ja nautittava. Sai vain ihmetellä sitä ammattimaista otetta mikä Anssilla on kuvaukseen.

Jyrki Liikanen Nivalasta kertoi Haapajärven luontokuvanäyttelystä. Näyttely on koottu nimekkäiden luontokuvaajien kuvista. Näyttely on avoin maaliskuun loppupuolle asti.

Illan päätteeksi Erkki Lämsä Ylivieskasta näytti upeita lintukuvia. On mies todella ammattilainen. Ilta oli mieliinpainuva! Pitkään saa sulatella illan antia.

Nauttikaamme vielä hetki talvisista maisemista! Pian luonto alkaa heräillä talvihorroksesta. Nyt suunta pöllöretkille. Yön mystiset hetket tarjoavat monia elämyksiä!

Tammikuu

Lintuharrastaja viettää näin sydäntalvella rauhallisempaa aikaa. Täällä pohjoisempana lintulajit ja määrät ovat alhaisimmillaan. Vesistöt ovat jäässä ja niissä muutamissa sulapaikoissa ei ole elämää. Muutamat koskipaikat ovat kuitenkin keränneet koskikaroja talvehtimaan.

Talvi on ollut erikoinen, ei kovia pakkasia, lunta ei juuri lainkaan ja melko tuulisia ilmoja. Tammikuussa on ollut päiviä jolloin lämpötila on kivunnut muutamaan lämpöasteeseen. Vähäinen lumi hupenee silmissä. Tiaiset tekevät soidinlentoja samalla laulaen keväisesti. Selkeinä aamuina on saanut ihastella komeita auringonnousuja, taivaanranta on hehkunut väriloistossa.

Vähitellen pöllöt aloittelevat soidinhuhuilunsa. Toivottavasti myyrätilanne on parantunut viimetalvesta. Tyyninä iltoina ja öinä kannattaa aloitella pöllöretket. Muutamia helmareita on jo ollut äänessä, jopa aktiivisesti. Toivotaan vain kuulakkaita iltoja ja öitä!

Erikoista ruokintapaikkojen hiljaisuus. Tiaisia ja keltasirkkuja jonkinverran samoin närhiä, muuten lajit todella vähäiset. Tikkoja on kyllä riitänyt mukavast, käpytikka jokapäiväinen vieras ruokintapaikalla.

Loukkaantuneiden lintujen rintamalla hoitovuosi on myös aloitettu.

Haapajärveltä oli löytynyt loukkaantunut naaras teeri. Törmännyt johonkin, siipi saanut osumaa. Nyt lintu voi hyvin ja pääsee kohta teerikantaa kasvattamaan. Odotellaan valoisimpia aikoja, jolloin kevään eteneminen pääsee kunnolla alkuun. Pain lintumäärät ja lajit lisääntyvät!

Joulu

On jouluyö, sen hiljaisuutta yksin kuuntelen ja sanaton on sydämeni kieli. Vain tähdet öistä avaruutta pukee loistaen ja ikuisuutta kaipaa avoin mieli.

Näin sydämeeni joulun teen, ja mieleen hiljaiseen taas Jeesuslapsi syntyy uudelleen.

Hyvää ja Rauhallista Joulunaikaa!

Joulukuu

Joulukuu on ollut talvinen. On lunta, pakkasta ja hienoja kuutamoita! Entisajan talvet tulevat mieleen. Lintumaailmassa eletään hiljaiseloa, ruokintapaikka tarjoaa parhaimmat havainnot. Maastossa parhaimmat ja iloisen yllättävät havainnot tulevat teerien kohdalta. Välillä näytti teerikanta todella vähäiseltä, mutta talviparvet osoittavat vähän parempaa. Muutama hyvä parvi on löytynyt, 40-50 teeren parvia. Ei vielä olla niissä huippuvuosien lukemissa, 100-150 teertä silloin parvissa.

Ruokintapaikalta tuli hieno yllätys, harmaapäätikka vieraili hetken pihapiirissä. En ole huomannut sitä toista kertaa, oletettavasti kiertelee lähistöllä.

Eihän se olisi normaalia jos ruokinpaikalla ei näkyisi varpuspöllöä ja varpushaukkaa. Nämä linnut saalistavat säännöllisesti pihapiirissä.

Onnistuin kuvaamaan varpuspöllön saalistus puuhissa. Talitiainen lähti paistiksi.

Välillä ruokintapaikka on pitkään hiljainen näiden lintujen vierailun jälkeen. Lintukerho Laruksen toiminta on nyt joulutauolla. Syksy ja alkutalvi ovat olleet antoisia monien luentojen ansiosta. Viimeinen kerhoilta oli jouluaiheinen. On mukavaa huomata miten monitaitoisia lintuharrastajat ovat. Musiikki on monelle harrastajalle toinen intohimon kohde.

Veikko esitti kanteleella sikermän joululauluja. On se tuo kannel hieno soitin!

Juhani soitti meille baritonitorvella myös jouluisia sävelmiä. Hän myös kertoi soittimensa rakenteesta ja sen soittamisesta.

Juhani on pitkänlinjan soittaja ja johtaja Nivalan puhallinorkesterissa.

Toinen Juhani antoi taas mahtavan lauluäänensä kaikua voimallisesti esittäessään lintuaiheisia joululauluja. Hän oli myös laatinut vaikeahkon lintuaiheisen tietokilpailun.

Oli meillä vakavampaakin ohjelmaa. Valvontaeläinlääkäri Elisabeth kertoi meille lintuinfluenssasta ja siihen liittyvistä riskeistä. Aihe veti kerholaiset vakaviksi ja monet kysymykset selvensivät tilannetta.

Illan päätähti oli kuitenkin meidän joulukuusi!

Tämä väsynyt ja jo monet pikkujoulut tälle syksylle nähnyt ja kokenut joulukuusi palveli vielä meitä! Mielessämme saimme kuvitella sen kauniiksi ja kuusen tuoksuseksi joulupuuksi!

Alkuvuosi 2016 kuvin

Selailin vuoden 2016 kuvia. Monet mielenkiintoiset retket ja hetket nousivat mieleen. Alkuvuosi oli todella mielenkiintoinen lintuhavaintojen suhteen. Heti vuoden ensimmäisenä päivä kurki käyskenteli Nivalan Sarjankylällä! Oli paikallisena n 2 tuntia.

Mielenkiintoiset havainnot jatkuivat. Sievissä oli laulujoutsen. Tämä todettiin sairaaksi ja jouduttiin lopettamaan.

Ja lisää Sievistä. Pähkinähakki talvehti eräällä piharuokinnalla.

Omalla ruokintapaikalla puukiipijä viihtyi koko talven.

Kevään ensimuuttajia, laulujoutsenet Ylivieskan Raudaskylällä.

Lajikirjo lisääntyi maaliskuun aikana. Tuli telkät ja töyhtöhyypät.

Aurinko nousi varhemmin ja aina vain varhemmin.. kevät oli tullut!

Peipot ja vihervarpuset jo pihapiirissä.

Laulujoutsenten määrää kasvoi, ensimmäiset kanadanhanhet saapuivat myös.

Kanadanhanhi osasi Erkkisjärvelle. Rantaniityillä kuovi kuikutteli.

Tornientaisto kisailtiin koleassa mutta poutaisessa säässä.

Silkkiuikku uiskenteli aamunkajossa.

Kevään kohokohta oli mustakurkku-uikku pihalammella! Sain ilmoituksen loukkaantuneesta linnusta, joka ei päässyt lentoon. Hain sen hoitoon ja päästin sen uimaan pihalampeen. Muutaman päivän päästä lintu tervehtyi ja lähti lentoon.

Pihalla myös lajikirjo kasvoi.

Tulivat punarinnat, punavarpuset ja kuusitiaiset.

Muitakin eläimiä kuin lintuja vieraili pihalla. Siili ja orava kuuluivat vakiovieraisiin.

Mustarastaat ja harakat olivat ahkerasti liikkeellä. Harakka on muuten komea lintu!

Niinpä saapuivat myös kirviset, pajulinnut, pääskyset ja muut kesän linnut. Niin kesä oli valmis alkamaan. Löytyipä se hömötiaisenkin pesäkolo. Kalatiiroillakin oli kevättä mielessä. Tässä muutamia kuvia vuoden 2016 alkupuolelta.