Lokakisan innoittamana teimme 3.10. Juhanin kanssa retken Nivalassa toiveena saada viimeisimpiä kesälajeja "ylös". Ilma oli todella mahtava syksyisen kaunis. Auringon nousun aikaan luonto liekehti kullankeltaisena. Se oli mykistyttävää katseltavaa. Siinä sai vain ihmetellä miten moninainen on Suomen luonto!
Itse retki ylitti kaikki odotukset. Haukkoja oli liikkeellä vielä yllättävästi. Haukkasaldo on komea, ampuhaukka, nuolihaukka, sinisuohaukka ja kanahaukka. Vaikka kesä oli haukkojen suhteen vaatimaton, niin näin syksyllä niitä on ollut muutolla silti yllättävästi. Isolepinkäisiä nähtiin myös useampia yksilöitä. Punarintoja, pajusirkkuja ja niittykirvisiä oli myös liikkeellä. Yllättävää oli myös 20 kurjen parvi joka ruokaili vielä kaikessa rauhassa sänkipellolla. Sepelkyyhkyjä tavattiin muutamia kappaleita. Rautiainen oli myös vielä äänessä, samoin useampia tiltaltteja. Vesilintuja tavattiin pienillä lammeilla suhteellisen paljon. Haapanoita oli pitkälti toistasataa. Joitakin sinisorsia ja telkkijä uiskenteli myös lammeilla. Parasta kuitenkin oli Pohjojärveltä "löydetyt" 2 uiveloa, alli ja mustakurkku-uikku. Laulujoutsenet alkavat kerääntyä isommiksi parviksi muuttoa varten. Oma lukunsa ovat rastaat. Niitä on todella paljon. Pihlajanmarjat saavat kyytiä, kun parvi pölähtää niitä napsimaan. Taitaa taas käydä niin , että pihlajanmarjoja ei jää tilheille juuri lainkaan.
Siinä syksyisiä lampeja katsellessa tuli väkisinkin haikea mieli ja ajatus karkasi kesään, jolloin näilläkin lammeilla oli todella vilkasta. Mutta pian taas odottelemme kevättä ja uusia asukkaita vilkastuttamaan lampien elämää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti