On aika miettiä mitä huhtikuu on tähän mennessä tarjonnut. On ollut lämmintä, tuulista ja suhteellisen poutaista. Lumet ovat sulaneet melkein kaikki pois, ainoastaan varjopaikoissa on vähän lunta jäljellä. Odottelemme sään lämpenemistä pysyvästi ja näin kevään tulo pääsisi todella vauhtiin. Kaikki aikanaan. ensimmäiset leskenlehdet kukkivat, samoin krookukset.
Huhtikuun aikana mielenkiintoista on ollut seurata teerien soidinmenoja. Aikaisin aamusella on mielenkiintoista seurata soidinpaikoilla teerien kosiomenoja. Välistä ukkoteerillä höyhenet pölähtelevät yhteenottojen seurauksena. Kyllä soidinmenoissa teeriltä tietoisuus muusta on kokonaan kadonnut.
Mikään ei ole niin rauhoittavaa, kuin aamuretki suolle. Aamuinen suo on täynnä mitä ihmeellisempiä tapahtumia ja ääniä.
Mielenkiintoisin tuttavuus oli sepelrastas. Pääsiäisenä sain soiton, että mustarastaan näköinen lintu on pihamaalla, ei kuitenkaan mustarastas, koska sillä on valkeaa kaulassa. Heti arvelin linnun olevan sepelrastaan. Tämä olisi minulle elis, jotenka välittömästi katsomaan lintua! Mitä löytyi, todellakin sepelrastas. Pihamaalla ne käyskentelivät rauhallisena. Niitä oli kaksin kappalein.
Niin linnusta tuli minulle elis, elikkä näin linnun ensimmäistä kertaa!
Pääsiäinen toi muutakin mukavaa. Ruokintapaikka tarjosi parastaan. Nyt vasta urpiainen suvaitsi ensikertaa näyttäytyä. Tänä talvena urpiaisia on ollut todella niukalti.
Samoin rautiainen on käynyt ruokintapaikalla. Toivottavasti pesii läheisessä metsässä. Mustarastaat ja peipot laulavat komeasti pihapiirissä, tuoden näin jo kesän mieliin. Kokoajan linnunlaulu lisääntyy luoden iloisen tunnelman luontoon.
Seuraavassa blogissa kirjoittelen lintujen kevätmuutosta tarkemmin ja jos myös kuvia saisi otettua linnuista ja keväisestä luonnosta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti