keskiviikko 10. helmikuuta 2016

Todella hiljaista

Helmikuukin on jo hyvällä alulla. Sää on välillä ollut hyvinkin talvinen. On saatu kokea oikea pakkasjakso. Lunta on kertynyt normaalia vähemmän. Nyt kuitenkin helmikuun alussa vesisateet palasivat ja samalla lumet hupenivat lähes olemattomiin.
Linturintamalla on todella hiljaista. En muista vastaavaa hiljaisuutta aiemmilta vuosilta. Pakkasjaksokin hiljensi ruokintapaikkoja tuntuvasti. Parhaita paloja ovat olleet valkoselkätikka ja pohjantikka Ylivieskan puutavaran lastauspaikalla. Sievissä on pähkinähakki talvehtinut samoin siellä punarinta yritti selviytyä pakkasista, mutta huonosti sille kävi. Metsät ja pellot ovat hiljaisia. Isoilta peltoaavoilta on peltopyykin kadonnut lähes tyystin. Tähän on monia syitä; suojaavat pusikot ovat hävinneet samoin ladot on purettu pois. Vähälumiset talvet eivät tarjoa suojaa petoja ja kylmyyttä vastaan. Ruokintapaikkoja peltopyille on kyllä perustettu, mutta ruokinnalla kävijät puuttuvat.
Piharuokinnalla käpytikat ja närhet ovat melkein enemmistönä, tiaiset ovat vähentyneet radikaalisti samoin varpuset.
Mielenkiintoinen tuttavuus oli valkoinen pulu. Sain puhelinsoiton oudosta valkeasta linnusta, joka oli löytynyt ulkorakennuksen oven alta.
Menin katsomaan lintua ja ensisilmäyksellä määrittelin puluksi. Hämmennystä aiheuttivat linnun höyhenpeitteiset jalat. Untuva höyhenet alkoivat heti varpaiden päältä jatkuen koko jalan mitan. Tämä jäi ratkaisematta mistä moinen johtuu.
On mielenkiintoista odotella pöllöjen soidin huhuilujen alkua. Myyrä ja hiiri tilanne on vaihteleva. paikoin on myyriä lähes normaaliosti, toisinpaikoin ei lainkaan. Toivottavasti pöllöt piristäisivät muuten niin hiljaista aikaa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti