Maanantai 16.5 alkoi aivan normaalisti. Aamulla ulos vilkaistessa kaikki näytti normaalin unettavalta. Harakka istui leikkimökin katolla katsellen pihapiirin heräämistä uuteen päivään. Aamukahvia juodessa huomio kiintyi ruokintapaikan erityiseen hyörinään. Lintuja lenteli ahkerasti ja lajikirjo näytti runsaalta.
Mustarastas kierteli ruokintapaikan alla etsien maahan pudonneita siemeniä. Lennähti välillä lähimetsään laulaen huilumaista sävelmäänsä.
Viherpeippoja pyrähteli useita lintulaudalla.
Ja eikös aamullinen harakkakin löytänyt ruokintapaikan astellen arvokkaasti etsien ruokaa. Harakka on kaunis lintu. Monet eivät huomaa sen kaunista ja kiiltää väritystä. Harakkahan on jokapäiväinen lintu pihapiirissä, jotenka siihen ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota.
Eikös myös punarinta astellut ryhdikkäänä ja arvokkaana ruokintapaikalle.
Pian myös kuusitiainen ilmestyi ihmettelemään lajikirjoa lähiympäristössä. Samalla tuoden aivan kuin tuulahduksen talvesta ja pakkasista.
Lajikirjo vain koveni, nimittäin punavarpusia lennähti paikalle useamman yksilön voimalla tuoden terveiset muuttomatkalta.
Myös vihervarpuset ja peipot olivat runsaslukuisina liikkeellä.
Tämän päivän aikana pihapiirissä lenteli 19 eri lintulajia. En lähde luettelemaan lajeja. Tässä muutama laji joita kuvasin. Mutta päivän päätti todella erikoinen tilanne ja tapahtuma. Tästä tapahtumasta ajattelin kirjoittaa aivan oman blogin niin erikoinen se oli.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti