Nivalan Sarjankylällä sijaitsee yksityinen suojelualue joka on n.20ha. Alue on biotoopilleen monivaiheinen, on vanhaa mäntykangasta, voimakkaasti lahonnutta lehtipuualuetta ja suota. Suojelualueeseen rajoittuu Linttiräme joka on keskeltä avosuota. Tälle alueelle teimme 24.5 kartoitusretken. Retkelle osallistuivat allekirjoittaneen lisäksi Latvalan Juhani ja Meriläisen Timo. Samalla veimme alueelle viirupöllön pöntön odottamaan tulevia pesimäkausia.
Kun on taitava mies niin pöntön vieminen puuhun ei ole ongelma.
Timoltahan tämä onnistuu!
Samalla kirjasimme ylös havaintoja. Juhanin tehtävä oli toimia kirjurina.
Aamuinen Linttiräme oli hieno kokemus. Käki kukkui komeasti joka puolella rämettä. Laskimme 6 eri käkeä tältä alueelta.
Suota tarkkailtiin ahkerasti, josko sieltä löytyisi jotain uutta.
Ja eikös vain löytynyt harmaalokki keskeltä suota. Pesinnän varmistus jäi tekemättä.
Suolta jatkoimme matkaa soistuvalle alueelle jossa lahoamispisteessä olevaa lehtipuuta. Ja mikä löytö tämä alue oli. Siinä tutkaillessa aluetta aivan mykistyi sen erikoisuudesta. Oli paljon lahonneita lehtipuita josta osa oli katkennut ja toiset aivan pehmeitä. Hyvää pesäpuu ainesta kolopesijöille. Pesäkoloja löytyikin.
Hömötiainen pesi ja hautoi tässä kolossa. Lähti lentoon pesästä jolloin jätimme pesän rauhaan. Oli myös pesän tekoa.
Myös valmis kerrostalo löytyi. Tässä haavassa oli 6 koloa päällekkäin. Alla olevassa kuvassa ne eivät näy hyvin, koska valo tuli huonosti kuvakulmaan nähden.
Tämä lahoava lehtipuualue oli todella upea. Vuosien saatossa alueen arvo vain nousee.
Yli 2 kilometrin lenkin jälkeen kahvi maistui komeassa aamuauringossa hyvältä!
Meillä oli vielä helmarin pönttö kyydillä jotenka sekin piti viedä vielä paikoilleen.
Ei muuta kuin Timo puuhun ja pönttö paikoilleen.
Ilman Timoa nämäkin pöntöt olisivat jääneet viemättä puuhun! Aamu oli komea ja lämmin. Retkestä jäi hyvä maku ja paljon uutta ja mielenkiintoista kokemusta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti