Reilun vuoden ajan olimme Teijan ja Timon kanssa puheet Birdlife retkestä oikeille lintupaikoille. Viime kevättalvella ajatus alkoi saada selviä suunnitelmia, retki tehtäisiin Varangin vuonolle! Melko nopeassa tahdissa retki alkoi saada toteuttamisajankohdan ja kohteet mihin mentäisiin. Ajankohdaksi tuli 7.6-12.6. 2016. Niin menomatkalla kuin palatessakin välietapiksi valittiin Kiilopää. Täällä yövyttäisiin ja retkeiltäisiin tavoitteena muutama "lapin laji". Retki sai myös nimen Varangin valtaajat.
Lähtöpäivä koitti poutaisena ja lämpimänä. Autoa pakatessa arvelutti matkalaukkujen määrä, mihin kaikkea tarvittaisiin. Perillä kyllä huomattiin että kaikki mukana oleva vaate oli tarpeen. Matkalla Kiilopäälle alkoi sataa ja tuulla kovasti mutta tunnelmaa se ei latistanut. Lintuharrastajathan ovat karaistunutta väkeä, sää on vain pukeutumiskysymys. Ajaessa laskimme myös lajeja joita kerkesimme ajonaikana bongata, lajeja kertyi 27 Perille Kiilopäälle saavuimme vähän ennen puoltayötä.
Vaikka oli jo myöhä niin huolto toimi kuten kuvat todistaa!
8.6 aamulla herätessämme sade jatkui voimakkaana jotenka luovuimme maastossa käynniltä. Suuntasimme retkeilykeskukseen aamupalalle mielessä jo Norjan tunturit. Mutta aamupalalla käynti oli opettavainen ja mieliharmia tuottava, nimittäin jätin kameran majapaikkaan ajatellen ettei ruokaillessa mitään näy. Mitä vielä; aivan ikkunan alla kapustarinnat käyskentelivät kuin ilkkuen, otappa nyt kuva! Eikä siinä kaikki lapintiainen istahti kuusenoksalle ja monta muuta tilannetta meni ohi. Huh, huh!!!
Kaikesta huolimatta matka jatkui kovassa vesisateessa. Pienen pysähdyksen teimme Neidenissä ihailemalla Kolttaköngästä.
Paikka oli näkemisen arvoinen, todella voimakas koski pauhasi valtoimenaan heittäen tyrskyjä korkealle.
Kosken toisella puolella avautui tunturimaisema sateisen harmaana.
Pitihän sitä kuva ottaa muistoksi sillalla kosken partaalla!
Vakka oltiin jo karussa pohjolassa niin kukat kukkivat.
Matka jatkui ja mieliala nousi huomattavasti sateen hellittäessä otettaan. Mitä pitemmälle Norjan puolta ajoimme sen paremmaksi sää muuttui.
Nyt olimme jo niin hyvillä lintupaikoilla että ajonaikanakin piti tiirailla maastoa.
Nyelvin ja Karlebotnin välillä pysähdyimme seurailemaan merenrannan elämää.
Pari merikotkaa ja yksi maakotka leijailivat kauempana. Isokoskeloita uiskenteli lähellä rantaa.
Olivat yhtä arkoja kuin kotipuolessakin.
Lokkeja oli todella paljon. Yksinäinen harmaalokki nökötti rannalla ihmetellen outoja kulkijoita.
Nyt päätimme ajaa suoraan kohti määränpäätä Vdsötä. Teija oli vuokrannut meille omakotitalon asuttavaksi. Jännitti millainen talo siellä odottaisi. Yllätys oli suuri, talo oli mainio aivan merenrannassa. Hyvät maisemat bongata vaikka ikkunasta!
Nyt oli pieni lepohetki paikallaan ennen illan retkeä! Olimme lähteneet Kiilopäältä klo 10.00 ja nyt perillä klo 18.00 Norjan aikaa. Norjan puolelta lajeja kertyi 24. Näin retki alkoi tarjoten mahtavia lajeja ja monia ikimuistoisia elämyksiä. Niistä seuraavassa blogissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti