Varanginvaltaajat osa 5 Rumapäinen rätkä

Kaikki mukava loppuu aikanaan! Niin kävi Varangin valtaajillekin. Koitti aamu jolloin täytyi pakata varusteet ja haikein mielin aloittaa paluu kohti koti Suomea. Välietappina olisi Kiilopää ja siellä retki UKK:n kansallispuistoon. Ajaessa saimme ihailla mahtavia maisemia. Sää suosi myös matkalaisia, aurinko paistoi kesäisesti.

Mikäs siinä oli ajellessa, huolto toimi ja kahvitauko hienolla paikalla. Tuuli alkoi voimistua puhallellen välillä voimakkaasti.

Koko ajan seurasimme myös lintuja. Ajopinnoja kertyi mukavasti. Esim. hiiripöllö istui sähkölangalla. Lintua oli pakko pysähtyä kuvaamaan. Lintu ei oikein ollut kuvausystävällinen kun käänsi pään pois kuvattaessa.

Retkieväissä oli vielä makkaraa, nyt vain sopiva paikka tienviereltä ja nuotio savuamaan.

Kyllä makkara maistui kun taustamusiikkina urpiaiset lauloivat aivan lähellä. Tauon jälkeen matka jatkui kohti Kaamasen lintutornia komeissa suomalaisissa maisemissa.

Vaan olipa Kaamasessa hulppea lintutorni! Tornilla oli korkeutta aivan riittämiin ja maisemat mitä upeimmat. Tornista näki hyvin ja lintuja lenteli mukavasti. En lähde erittelemään niitä lajeja, joita näimme. Tulisi tylsä lajilista. Mitään erikoista ei näkynyt. Mutta olihan mielenkiintoisaa kiikaroida tornista.

Nyt matka jatkui Saariselän kautta Kiilopäälle. Saariselällä oli hiljaista niin lintujen kuin ihmistenkin suhteen. Päärakennuksessa oli remontti meneillään. Ihailimme maisemia hetken. Upeat maisemat avautuivat ympärillä.

Olisipa lunta.

Oma koti kullan kallis!

Ilta alkoi olla jo pitkällä Kiilopäälle saavuttuamme. Sauna lämpiämään ja saunalenkille! Aamulla edessä aikainen herätys ja retkeily UKK.n puistoon. Retkeilykeskuksen pihamaalla kapustarinnat käyskentelivät kaikessa rauhassa.

Aamu oli kaunis ja tuuleton, mitä parhain retkeilysää.

Aluksi pitkospuut helpottivat matkantekoa. Maasto oli melko märkää ja paikoin vielä lunta varjopaikoissa.

Välillä eteen tuli korkea poroaita. Toiselle puolelle pääsi porttien kautta. Piti huolehtia että portit tulivat kiinni, muuten porot pääsisivät ehkä kauaksikin omilta laidunmailta.

Kirkasvetisiä tunturipuroja virtasi useita joista sai hyvää vettä janoon.

Rumakuru tarjosi sen mitä olimme toivoneet tältä retkeltä. Sinipyrstö oli ahkerasti äänessä kahdessakin kohdassa! Se oli meille kaikille elis!! Toinen yllätys oli lapin satakielen eli sinirinnan aktiivien laulu ja pyrähtely meidän lähettyvillä. Sitä saimme seurata pitkään. Ei sitä turhaan nimitetä lapin satakieleksi, niin helskyvän kaunista sen laulu on. Tässä kuvaa rumakurusta ja sinirinnasta.

Tämän jälkeen pidettiin kunnon kahvitauko. Oli tunne että nyt koettiin ja nähtiin se mitä toivottiin. Maisemat olivat puhuttelevan kauniit ja karut

Patikointi jatkui kohti retkeilykeskusta. Peruslajeja noukittiin ylös. Alkoi olla jo kiire koska vielä oli tarkoitus ajaa Nivalaan.

Päivän retki alkoi lähestyä loppuaan. Kuvassa olevasta puusta kuului erikoista linnunlaulua. Ei heti tunnistettu laulua jotenka parasta olisi saada lintu esille nähtyä. Porukan vieteri alkoi olla melko lopussa mutta Teijalla oli vielä virtaa ja innostusta lähteä tutkimaan asiaa! Aikansa kierrettyä puuta hän sai linnun näkyviin mutta ei voinut määrittää sitä. Annoimme hänelle hyviä ehdotuksia esim. ehdotimme punakylkirastasta, ei kuulemma ollut punaa kyljissä. Huusimme että kierrä puu sillä toinen kylki on vain punainen! No eihän Teija näin narrattava ollut. Hän palasi takaisin ja totesi " Se on rumapäinen rätkä". Kyllä tästä riitti iloa paljon. Tämä kuvaa sitä miten porukka alkoi olla sipissä lähes viikon retkeilyn jälkeen!

Retkeilykeskuksen pihalla saimme ihailla puissa kiipeileviä karhuja. Muutenkin piha oli aistikas ja hyvin suunniteltu. Komea. Tässä blogisarjassa toin esille osan tapahtumista joita koimme. En ole vielä tehnyt lajilistaa niin Norjan pinnoista kuin koko retken pinnoista. Samoin monet hyvät kuvat jäi esille tuomatta. Otin retkellä 1260 kuvaa. Kyllä niissä riittää lajiteltavaa. Lopuksi ehkä seuraava runomittaan tehty ajatelma kuvaa hyvin retkeläisten tuntoja. Matkan tein, Mäet nousin, laaksot laskin, paljon koin, paljon näin. ILON ITSELLENI SAIN.