Pihabongausta kuvin

Vaikka kesä tähän asti on ollut kylmä ja sateinen, kotipiha on tarjonnut mukavia lintuhavaintoja. Ajattelin tähän blogiin laittaa muutamia kuvia alkukesän linnuista. Lintulajeja on ollut paljon enemmän mitä tässä on esillä. Toukokuussa lajikirjo oli suurimmillaan. Tässä muutamia kuvia.

Keskikesällä on ollut hiljaisempaa lintujen ruokkiessa poikasiaan. Pönttöpesinnät onnistuivat kohtalaisesti. Kirjosieppoja, sinitiaisia, talitiaisia ja pikkuvarpusia pesi pöntöissä. Lähimetsässä pesi ainakin leppälintu, laulurastas, punakylkirastas, räkättirastas, mustarastas ja punarinta. Pesijöitä oli paljon enemmän, mutta ne jäi varmistamatta.

Käpytikkoja on esiintynyt pihapiirissä parhaillaan kolme yhtä aikaa.

Syksymmällä kokoan blogiin kuvat kaikista pihapiirissä esiintyvistä linnuista.

Aamuretki

22.7. tein aamuretken pyörällä, tutkien mitä peltoaukeat tarjoaisivat heinäkuun loppupuolella. Ensinnäkin oli hienoa ihailla kukkivia rypsipeltoja. Keltainen väri loisti kirkkaasti luoden rauhoittavan tunnelman. Aamu oli harvinaisen tyyni ja poutainen. Ensimmäinen lintuhavainto oli suopöllön saalistuslento peltojen yllä. Vähän kauempana yli 60 kurkea lepäili kaikessa rauhassa pellolla.

Tavanomaiset varikset ja harakat pitivät omaa "konserttiaan". Muuten peltomaisema oli hiljainen. Tänä kesä yleisin havainto pelloilta on ollut hiljaisuus, lintuja todella niukalti.

Kauempaa huomasin pientä liikettä kivi-ja juurikkakasalla. Tarkemmin katsottuna siellä oli kivitaskuja.

Aamuretki ei tarjonnut muuta mainittavaa, joten peltoteitä pyöräillen kohti kotia.

Matka Viroon

Toukokuun alussa 11.-16.5 teimme matkan Viroon. Parhaillaan oli menossa arktikamuutto, joten esim. valkoposkihanhia muutti todella paljon. Sää ei vain ollut suotuisa, tuuli kovasti ja lämpötila vain muutama aste lämpimän puolella. Merenrannalla se tarkoittaa lähes talvista säätä.

Ensimmäinen havainto linnuista oli kottaraisten ja kattohaikaroiden runsaus. Kattohaikaroilla oli pesinnät meneillään. Lähes joka tolpan nokassa kattohaikara hautomassa. Mielenkiintoista on se, kuinka kattohaikaroita Virossa on runsaasti, mutta Suomessa vasta nyt ensimmäinen yrittää pesiä. Samoin Viron kansallislintua, haarapääskyä, esiintyi runsaasti. Törmäpääskyillä oli mahtavat pesintä mahdollisuudet jyrkkien joentöyräiden ansiosta.

Täällä oli käytetty paljon EU rahoitusta luontokohteiden kunnostukseen ja niillä sijaitseviin rakennelmiin. Tässä lintutornin mallia!

Tämä torni sijaitsi Haapsalussa meren rannalla. Ranta oli hyvä lintupaikka. Kyhmyjoutsenia, silkkiuikkuja, mustakurkku-uikkuja ja nokikanoja oli paljon.

Mielenkiintoisasta oli vierailla Kablin lintuasemalla. Asema sijaitsi kauniilla paikalla meren ranalla.

Samoin lintutorni oli asiallinen.

Rannan ruovikot kätkivät runsaasti lintuja. Punajalkavikloja pesi useita rannan tuntumassa. Valkoposkihanhia ja merimetsoja lensi useita parvia. Pensastaskuja, kottaraisia, haarapääskyjä ja vesilintuja oli runsaasti.

Retkipäivä Latvian puolella oli antoisa. Erikoista oli nähdä iso lapintiirojen keskittymä, samoin suosirrejä esiintyi runsaasti ja laulujoutsenet uivat runsaslukuisina rannalla. Täälläkin vesilintuja runsaasti.

Tässä yhteydessä tulisi liian pitkä tarina, jos kaikki tapahtumat ja retket kertoisi yksityiskohtaisesti. Joten laitan muutaman kuvan vielä matkalta tähän.

Niin matkalle tuli päätepiste. Laivasta edelliset matkustajat pois ja uudet tilalle!

Sinne Tallinna ja Viro jäivät odottamaan uutta käyntiä! Hyvät kokemukset ja muistot jäivät matkasta! Uusi matka toteutuu varmasti mahdollisimman pian!

Tornientaisto 2015

Lauantaina 9.5 kisailtiin taas tornientaisto. Erkkisjärven lintutorni oli miehitettynä tutulla miehistöllä. Aamulla saavuttaessa tornille kuu mollotti taivaalla. Aurinko oli vielä horisontin alapuolella luoden ensimmäisiä sarastuksen säteitä taivaanrannalle. Muuten sää oli lähes tyyni, lämpöasteita ei ollut monta. Vaatetta sai olla päällä runsaasti. Kisailijoitten mieliala oli korkealla.

Perinteisesti kisan ensimmäiset lajit olivat lokkeja, kala- ja naurulokit saivat taas kunnian olla lajilistan kärjessä.

Ensimmäisen tunnin aikana saimme kasaan 45 lajia. Tilanne näytti todella hyvältä. Hiljaa mieleen hiipi ajatus uudesta ennätyksestä. Paras saavutus on ensimmäiseltä kerralta 69 lajia. Ennen puoltapäivää sää muuttui tuuliseksi ja pieniä sadekuuroja tasasin väliajoin pyyhki tornin ylitse.

Kaikesta huolimatta mieliala säilyi korkealla ja eväät maistuivat nuotion äärellä hyviltä. Viimeisen kahden tunnin aikana saimme vain 4 lajia. Kova tuuli vei lintujen äänet kuulumattomiin. Tapahtumasta joukkueelle jäi hyvä mieli. Saimmehan kasaan muhkeat 65 lajia. Ensi vuonna taas uudella innolla jahtaamaan uutta ennätystä! Tässäpä meidän joukkue!

Retkeilyä huhtikuussa

Pikkuhiljaa kevät on saanut otteen talvesta. Lumet ovat lähes kokonaan sulaneet ja vesistöt vapautuneet jääpeitteestä. Merkillepantavaa on kovien tuulien lisääntyminen. Tuuletonta päivää ei tahdo olla mitenkään. Ehkä tuulet huomaa nyt herkemmin, kun liikkuu polkupyörällä! Kyllä ekoilu on vienyt kokonaan, muutaman kerran kun on lähtenyt autolla, tuntuu siltä kuin olisi pahan teossa. Pyörällä liikkuessa retkimaastot ovat näyttäytyneet aivan uudessa valossa. Kuulee paljon enemmän lintujen ääniä ja lajeja löytyy aivan erilailla!

Erikoisuutena on ollut tulvien vähäisyys. Talvella näytti paljon lumen aikaan siltä, että keväällä saadaan oikeat tulvat. Toisin kävi. Nivalan Vähäjärven kosteikollakin vesi nousi vain vähän.

Retkikohteena Vähäjärvi ja sitä ympäröivät pellot ovat antaneet todella mukavia haviksia. Ensimmäiset kalalokit saapuivat Vähäjärvelle 11.4. 10.4 alue tarjosi ensimmäiset sepelkyyhkyt, pedoista ensimmäisinä tuulihaukan ja sinisuohaukan. Samoin 10.4 ensimmäiset sinisorsat ja telkät saapuivat. Lehtokurppa tuli myös kyseisenä päivänä. 12.4 oli todella hyvä retkipäivä. Erkkisjärvi tarjosi täällä tosi aikaisen harmaahaikaran. Samalla retkellä piekana lensi muutolla aivan lintutornin editse. 12.4 aamuretkellä yllättäin metsäviklo pyrähti edestä lentoon. Ehkä erikoisin ekoretki oli 14.4 jolloin sain tiedon Keltaperällä olevasta kanadanhanhesta. Sehän täytyi lähteä bongaamaan, mutta millaisessa ilmassa! Räntää ja vettä satoi ankarasti ja tuuli puhalteli voimakkaasti. En lähtiessä ajatellut ilmaa vaan pysyisikö hanhi paikalla. Kanadanhanhi oli paikalla ja vielä kahtena kappaleena. Samalla kertaa kolme västäräkkiä kyhjötti pellolla, jotenka niistä vielä ekovuodari. Nyt sitä vasta huomasi millaisessa ilmassa sitä liikkui pyörällä. Aivan märkänä vastatuuleen polkiessa ajatteli homman mielekkyyttä! Mieli oli kaikesta huolimatta hyvä, olihan kaksi ekovuodaria plakkarissa. Lintuharrastajathan ovat tunnetusti sitkeitä sissejä! Pienistä ei säikähdetä!

Merkillepantavaa tänä keväänä on vesilintujen vähäisyys. Nyt niitä on todella vähän. Mitään selvää syytä asialle ei ole löytynyt. Jokin asia on romahduttanut vesilintumäärät totaalisesti. Lokkeja sitä vastoin on runsaasti. Vuosi vuodelta niiden määrä tuntuu vain lisääntyvän.

21.4 tein mielenkiintoisen käynnin lintutornille. Pitkään odotetut uivelot olivat saapuneet Erkkisjärvelle. Samalla kertaa n. 70 metsähanhen parvi kierteli järven yllä yrittäen laskeutua. Järvellä pesivä joutsen pari piti huolen että hanhet eivät voineet laskeutua järvelle. Nöyrinä hanhet laskeutuivat läheiselle pellolle.

Naakat ovat lisääntyneet myös voimakkaasti. Pian niistä tulee todella riesa. Samoin kuoveja on runsaasti. Kuovin ääntely on aina kevään merkki.

Nyt vain odottelemme ilmojen lopullista lämpenemistä ja kesän saapumista!

Ekoilua

Tämän vuoden alussa aloitimme Lintukerho Laruksen alueella ekopinnojen keräilyn! On mahtava juttu! Tämä on ainakin vienyt allekirjoittaneen täysin mukanaan. Lähialueen retkikohteet ovat löytyneet aivan uudessa valossa. Ennen kaikkea lintuja on löytynyt aivan uudella tavalla. Nyt näkee ja kuulee paljon tarkemmin lintulajit. Nyt kun vielä kamerankin ottaa mukaan, niin kuviakin tulee erilailla ja uusista kuvakulmista. Nyt retket on tullut tehtyä kävelemällä, mutta teiden sulaessa polkupyörä pääsee aivan uuteen ja ahkeraan käyttöön.

Näin komeaa voi olla aamulla aikaisin. 4.4.2015 tein toisi upean aamuretken. Lähdin aamulla klo 6 Oli tyyni ja rauhaisa aamu. Lenkille kertyi mittaa n10km ja aikaa meni 3 tuntia. Lajikirjo oli kovaa luokkaa, 2 metsoa, kapustarinta, teeriä soitimella, palokärki rummutti, mustarastaa lauloivat, pohjantikka, käpytikka, laulujoutsenia ja kurkia. Tässä parhaat palat. On mahtavaa kävellä varhaisessa aamussa kuunnella samalla luonnon tarjoamaa konserttia. Mieli lepää ja matka taittuu huomaamatta. 7.4.2015 kiertelin Erkkilän peltoaavaa. Vähäjärven viereisillä pelloilla näkyi hanhia. Nyt vain lähemmäs määrittelemään mitä hanhia pellolla on. Tuloksena 42 metsähanhea ja 3 merihanhea. Pitkään näytti siltä että parvessa olisi myös tundrahanhi, koska valkeaa erottui otsalta. Tarkempi tarkastelu osoitti hanhen metsähanheksi. Myös metsähanhella voi olla valkeaa nokan tyvessä.

On mielenkiintoisaa seurata läheltä lintujen touhuilua niiden ruokaillessa ja levähdellessä pellolla. On monenlaista ääntelyä ja liikehdintää. Varmaankin ne ymmärtävät toistensa ääntelyt ja liikkeet. Ekopinnoja keräillessä oppii enempi lintujen tavoista.

Tänään 10.4. aamuretkellä huomasin vesilintujen saapuneen. Vähäjärvellä oli yli 50 sinisorsaa ja 2 telkkää. Metsähanhia oli pellolla 57 ja laulujoutsenia 78. Kurkia muutti 14 samoin töyhtöhyyppiä muutti 27. Ekovuodarina sain lehtokurpan. Sepelkyyhkyjä on jo saapunut runsaasti. Petolintuja ei vain näy! Jospa nyt viikonloppuna nekin saapuvat ilman lämmetessä.

Ekoretkeily on todella mielekästä ja nautinnollista! Siinä fyysinen kunto kohenee ja näkee paljon enemmän. Nyt vain

Kevät

Voidaan hyvällä syyllä sanoa kevään koittaneen, eletäänhän nyt jo huhtikuun alkua. Ensimmäisen lämpimän jakson aikana aikaiset kevätmuuttajat ehtivät saapua. Maaliskuun lopun runsaat lumisateet ja kylmät ilmat käännyttivät osan muuttajista takaisin. Maaliskuun alkupuolella saapuivat ensimmäiset laulujoutsenet. Heti näiden jälkeen töyhtöhyypät ja ensimmäiset kiurut ilmestyivät pelloille.

Laulujoutsenet löytävät ruokaa pälvipaikoilta ja jokien sulapaikoista. On ihailtavaa niiden kylmän kestävyyttä. Samoin kiurut tulevat toimeen pienilläkin pälvipaikoilla.

Ylivieskan "jätäri" kerää tämän alueen ensimmäiset harmaaloki. Lokit lentävät Kalajoelta päivisin ruokailemaan jäteasemalle. Harmaalokien joukossa on useasti merilokkeja taikka selkälokkeja.

Pulmusia kiertelee isoissa parvissa matkalla pesimäpaikoilleen. Parvessa saattaa olla satoja yksilöitä. On ilo seurata vikkelästi lentävää parvea niiden siirtyessä paikasta toiseen.

Ensimmäisiä petolintuja on saapunut lakeuksille. On nähty mm sinisuohaukka, tuulihaukka, hiirihaukka ja piekana. Suotuisten tuulten ja nosteiden vallitessa petojen muutto voimistuu. Samoin ensimmäiset kurjet ovat näyttäytyneet pelloilla.

Näin hiljalleen kevätmuutto etenee. Kunhan ilmat lämpenevät kunnolla niin lintuharrastajalle koittaa kiireiset ajat!