Kuvia

Järjestelin kuvia kansioihin ja samalla poistin ylimääräiset kuvat. Kuvia läpikäydessä monet tilanteet linturetkiltä tulivat mieleen. Useat kuvaustilanteet tulivat yllättäen eteen. Onneksi kamera oli useasti käden ulottuvilla valmiina. Näin sain tilanteita tallennettua. Kokosin tähän muutamia harvinaisia tilanteita, joita olen saanut kuvattua. Yllätys oli suuri, kun kesällä 2013 pikkutylli käveli omalla pihalla.

Vielä erikoisempaa oli, kun harjalintu osui kameran eteen!

Mutta helmien helmi kuvista on, haarapääsky täällä Nivalassa tammikuussa 2013! Tällä kuvalla on mielenkiintoinen tarina. Joulun aikoihin sain tiedon että haarapääsky lentelee Nivalassa. En uskonut ilmoittajaa, vaan ajattelin hänen juksaavan, ehkä kuollut haarapääsky löytynyt jostain ulkorakennuksesta. Tammikuussa tämä samainen henkilö moitti minua, kun en ollut käynyt bongaamassa lintua. Kehui minua saamattomaksi lintuharrastajaksi! Talven erikoisuus lähellä ja ei käy kuvaamassa. Pitihän se lähteä, ja mikä yllätys, haarapääsky viserteli kuin kesällä. Siitä tässä pari kuvaa.

Harmi vain, lintu ei selvinnyt talvesta. Paleltui maaliskuussa. Eräällä retkellä taivaanvuohi nökötti idyllisen vanhan ladon katolla.

Muutama kuva lintujen ruokailuhetkestä. Näissä kuvissa on aimoannos onnea ja hyvää tuuria. Kiikarilla näin hyönteisiä lintujen suussa, joten kameran tarkennus ja kuva. Eikös vai ruokahetki tallentunut kuviin.

Erikoinen oli tilanne silloin kun harmaapäätikka eksyi ilmareiästä varastorakennukseen.

Keväällä 2014 sepelrastaita piipahti näilläkin kulmilla useampia.

Pelloilla voi törmätä vaikka hautovaan suopöllöön.

Mieleenpainuvin kokemus oli Kalajoella talvehtivan kurjen huoltaminen ja ruokkiminen talven yli. Syksyllä loukkaantunut kurki selvisi ruokinnan avulla talvesta ja parani lentokuntoiseksi.

Kplyn syyskokous

Keski - Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous pidettiin 07.11.2015 Nivalassa. Kokoukseen osallistui runsaasti yhdistyksen jäseniä Nivalasta, Ylivieskasta, Haapajärveltä, Sievistä ja Kokkolasta. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Juhani Hannila ja sihteeriksi Mika Kumpulainen. Pöytäkirjan tarkastajiksi ja äänten laskijoiksi Toni Uusimäki ja Johan Hassel. Käytiin läpi toimintasuunnitelma vuodelle 2016. Yhdistyksen toiminta on aktiivista ja moni tahoista. Pääpaino on retkeily-, koulutus-ja lintukerhotoiminnassa. Myös linnustonsuojelu kuuluu yhdistyksen toimintaan. Tämä työ koettiin erittäin tärkeäksi, johonka kannattaa keskittää voimavaroja entistä enemmän. Alueen retkikummit toimivat yhteistyössä eri järjestöjen ja koulujen kanassa. Yhteistyötä on esim. Kokkolan ladun, Ylivieskan ladun ja 4h kerhojen kanssa retkeilyn ja lintuharrastuksen tunnettavuuden edistämiseksi. Yhdistyksen alueella toimivat esim. Lintukerho Larus ja Kalajoen lintuklubi. Uutena toimintana päätettiin kokeilla Loppiaisrallia. Näin saadaan Tammikisaan uutta väriä. Loppiaisralli on koko vuorokauden mittainen ja siihen on helppo osallistua. Ei tarvitse koota joukkuetta, voi vaikka yksikseen rallata ja ilmoittaa lajimäärän spostilla Johan Hasselille. Muuten toiminta noudattelee entistä uraa.

Yhdistyksen talous todettiin olevan hyvä. Talousarvio vuodelle 2016 hyväksyttiin hallituksen esittämässä muodossa. Tulevan vuoden yhtenä tulonlähteenä on Luodonjärven laskennat. Jäsenmaksut on merkittävä tulo yhdistyksen toiminnassa.

Yhdistyksen puheenjohtajaksi vuodelle 2016 valittiin yksimielisesti Juhani Hannila. Hallituksen jäsenistä erovuorossa olivat Rainer Hakanen, Mika Kumpulainen ja Kari Koivumäki. Käytiin vilkas keskustelu henkilöistä. Ajatuksena oli saada hallitukseen jäseniä Kokkolan ulkopuolelta. Näin saataisiin laajemmalta alueelta näkemyksiä päättäviin elimiin. Tällä perusteella hallitukseen valittiin uutena Jurgen Lehmann Pietarsaaresta ja uutena varajäsenenä Leo Saarijärvi niinikään Pietarsaaresta. Kari Koivumäki ja Mika Kumpulainen valittiin uudelleen.

Mieluisa asia oli kun käsiteltiin Kplyn edustajia Birdlifen edustajiston kokouksiin. Jäsenmäärän perusteella Kply saa yhden lisä edustajan. Kplyn edustajina ovat aikaisemmin toimineet Juhani Hannila ja Toni Uusimäki jotka jatkavat edelleen tehtävässä. Nyt kolmanneksi edustajaksi kaudelle 2016-2017 valittiin Kari Koivumäki. Merkittävää on, kun näin pienellä yhdistyksellä on kolme edustajaa!

Toiminnantarkastajiksi valittiin entiset, Sten Vikström ja Anne Mäkelä. Jäsenmaksu pidetään entisenä, 25€ aikuisilta ja nuorisojäseniltä 15€. Muissa asioissa todettiin , vuodenlintu 2016 on koskikara. Saatiin katsaus suojelutoiminnasta. Tästä virisi vilkas keskustelu, jossa todettiin suojelun tärkeys. Keskusteltiin yhdistyksen jäsenjulkaisusta Ornis Botnicasta. Luovutaan vuotuisesta julkaisusta ja kehitetään julkaisu pari kertaa vuodessa ilmestyväksi lehdeksi, jossa korostetaan tekstin osuutta. Yhdistys lahjoittaa tammikisan kieropalkinnon Leo Saarijärvelle hänen merkkipäivänään. Hän on voittanut tammikisan 10 kertaa, jotenka pokaali kuuluu hänelle. Ensi vuoden tammikisassa tavoiteltavana on uusi kieropalkinto. Tässä yhteydessä onnittelut Leolle! Kokous oli keskusteleva ja positiivisesti tulevaisuuteen suhtautuva. Tästä on hyvä jatkaa toimintaa!

Kevät ja kesä 2015 kuvin

Ensimmäiset kevään merkit ilmassa, kun aurinko nousi yhä aikaisemmin ja päivä alkoi kajastaa. Samoin illalla valoisaa kesti pitempään. Sai ihastella komeita iltaruskoja.

Kuluva vuosi on otettu ekoretkeilyn merkeissä. Kulkuneuvona polkupyörä.

Kevään mielenkiintoisin laji täällä oli pähkinänakkeli. Nivalassa samanaikaisesti oli useampia pähkinänakkeleita.

Kevääseen kuuluu myös suuret pulmusparvet.

Mitä kevät olisi ilman aikaisia laulujoutsenia.

Saapui myös hanhet muuttomatkalle peltoaavoille.

Mitä peltoalueet olisivat ilman naakkoja

ja kuoveja.

Elämää ja vilskettä alkoi olla myös pihapiirissä. Oli punarintaa

punatulkkua

punavarpusta

vihervarpusta ja monia muita lajeja runsasti.

Niin saapuivat myös lokit kirkumaan järvelle

ja monet vesilinnut pesimäalueille. Näiden joukossa myös sikkiuikku.

Pöllöillä pesinnät onnistuivat kohtalaisesti. Niin lapinpöllöllä

kuin viirupöllölläkin.

Kivitaskuja pesi muutamia pareja.

Myös käpytikkoja esiintyi runsaasti.

Ensimmäinen tuulahdus syksystä, kun kurjet alkoivat kokoontua pelloille.

Tässä pieni tuulahdus kuvin viime kesästä. Kesä oli sateinen mutta mahtui kesään myös aurinkoa!

Joutsenet levähdysalueilla

Tähän aikaa syksystä joutsenet kerääntyvä levähdysalueille valmistautuakseen muutolle. Peltoalueet ovat parhaimpia paikkoja joutsenten kokoontua parviksi. Täällä Nivalassa parhaimmilla paikoilla on yli 300 joutsenta.

Myös järvet ja pienet lammet keräävät joutsenia. Nämä lammet ja järvet ovat myös hyviä ruokapaikkoja. Joutsenet viipyvät näillä paikoilla aina niiden jäätymiseen saakka.

Peltoalueet ovat hyviä levähdysalueita myös siksi, kun niistä on vilja puitu pois, aina sinne jää jyviä ja tähkiä joita on helppo poimia maasta. Sitä mukaa kun peltoja aurataan joutsenet siirtyvät toisille pelloille. Viimeisimpänä ne kerääntyvä vesialueille josta vesien jäädyttyä ne lähtevät muutolle.

Lauhat syksyt ovat viivästyttäneet joutsenten muuttoa aina joulukuulle asti. Viimeisimmät joutsenet ovat lähteneet vuoden vaihtumisen jälkeen. Nyt seuraamme miten tänä syksynä käy!

Sitä sun tätä

Otsikko kertokoon tämän blogikirjoituksen sisällön. Kokosin tähän niitä erikoisuuksia mitä tässä on eteen tullut. Ensimmäisenä mieleen nousi valkoposkihanhet. Niitä on ollut täällä ennätyksellisen paljon. Suurin parvi n 2000 valkkaria. Nämä ovat pitäneet levähdysalueena Pidisjärven rantapeltoja. Joitakin satoja on saatu laskettua muuttavina. Jokohan niiden levinneisyys alkaa laajeta näille lakeuksille. Aika näyttää.

Pienempi parvi asusteli Erkkisjärven rantapelloilla muutamia päiviä. Muiden hanhien osalta syysmuutto on ollut hiljaista. Muutamia metsähanhi parvia mennyt tästä. Harmaahanhilajiksi merkitty parvia, kun ei ole voitu tunnistaa lajeja.

Toinen ajankohtainen asia on lintujen talviruokinnan aloittaminen. Nyt on syytä aloittaa talviruokinta. Linnut tarvitsevat lisä ravintoa ilmojen kylmetessä. Talipallot ja tangot auringonkukan siementen kanssa on hyvä ja halpa yhdistelmä ruokinnassa. Pähkinöitä voi myös lisätä ruokintaan, mutta pähkinät ovat aika hintavia. Kauran jyvillä saadaan keltasirkkuja ruokinnalle.

Jos aloittaa lintujen talviruokinnan, niin on suotavaa jatkaa sitä aina kevääseen asti. Kesken talvea lopetettu ruokinta voi koitua kohtalokkaaksi linnuille. Ruokinta voi olla ainoa lähialueella ja uuden löytäminen voi viedä liiaksi aikaa. Tässä vielä muutamia kuvia omalta ruokintapaikalta.

Mukavia hetkiä lintujen parissa!

Erilainen retkipäivä

Keskiviikkona 30.10 ja torstaina 1.9 olin mukana koululaisille suunnatussa metsäpäivässä. Olin mukana Bridlifen retkioppaana kertomassa linnuista ja Birdlifen toiminnasta. Oppilaita kävi yhteensä 190.

Melkein kaikki esillä olevista linnuista ja muista eläimistä olivat täytettyjä. Näin niihin pääsi tutustumaan paremmin ja läheltä.

Oli antoisaa kertoa oppilaille linnuista ja lintuharrastuksesta. Selvästi näkyi oppilaista se kiinnostus ja mielenkiinto lintuja ja lintuharrastusta kohtaan. Samoin metsä muut eläimet kiinnostivat ja herättivät selvää kunnioitusta.

Kyllä riitti monenlaisia teräviä kysymyksiä. Kysymyksiä riitti niin lintujen muutosta kuin niiden elintavoista. Kyllä nuoria kiinnostaa luonto ja sen tapahtumat. Turhaan moititaan nuoria passiivisiksi ja etäisiksi vanhempia ihmisiä kohtaan. Minä voi kokemuksesta todeta tämän väitteen aivan perättömäksi, niin hienoja ja asiallisia nuoria sain tavata. Kiitos!