Erikoisen päivän ilta

Alkuillasta sain puhelin soiton että läheisellä soramontulla olisi loukkaantunut mustakurkku-uikku. Toivottiin että kävisin katsomassa lintua. Soramontulla todella uiskenteli mustakurkku-uikku. Uikku oli rannasta kaukana jotenka en voinut kahlata sen tykö. Onneksi Jesse tuli myös katsomaan tilannetta ja esitti, jos hän hakisi veneen jolla yritettäisiin lintua kiinni. Soudettuamme lähelle uikkua ongelmat alkoivat; lintu sukelsi. Tätä piirileikkiä kesti pitkään ja tilanne näytti toivottomalta. Teimme suunnitelman, yritämme soutaa niin että uikku joutuisi rannan ja veneen väliin, jolloin sukeltaminen olisi vaikeampaa. Suunnitelma toimi, lintu jäi veneen ja rannan väliin josta sain sen kopattua kiinni. Linnun siipi oli saanut jostain osumaa, mutta ei ollut pahan näköinen.

Kotiin tultua tutkin uikun tarkemmin ja en havainnut siinä muut erikoista kuin vioittuneen siiven.

Meillä on pihalla pieni lampi johon mustakurkku-uikun oli hyvä mennä uimaan ja syömään. Lammessa oli paljon ruokaa linnulle.

Uikun oli hyvä uiskennella lammessa. Siinä mahtui myös hyvin sukeltelemaan.

Muutaman päivän jälkeen uikku lensi suuremmille vesille. Näin uikku tuli pelastettua. Myöhemmin illalla myös siili tuli etsimään ruokaa.

Samoin oravalla oli asiaa ruokintapaikalle.

Kyllä yhden päivän sisälle mahtuu monenlaista. On kiintoisaa seurata pihapiirin lintujen ja muiden eläinten hyörinää!

Erikoinen päivä

Maanantai 16.5 alkoi aivan normaalisti. Aamulla ulos vilkaistessa kaikki näytti normaalin unettavalta. Harakka istui leikkimökin katolla katsellen pihapiirin heräämistä uuteen päivään. Aamukahvia juodessa huomio kiintyi ruokintapaikan erityiseen hyörinään. Lintuja lenteli ahkerasti ja lajikirjo näytti runsaalta.

Mustarastas kierteli ruokintapaikan alla etsien maahan pudonneita siemeniä. Lennähti välillä lähimetsään laulaen huilumaista sävelmäänsä.

Viherpeippoja pyrähteli useita lintulaudalla.

Ja eikös aamullinen harakkakin löytänyt ruokintapaikan astellen arvokkaasti etsien ruokaa. Harakka on kaunis lintu. Monet eivät huomaa sen kaunista ja kiiltää väritystä. Harakkahan on jokapäiväinen lintu pihapiirissä, jotenka siihen ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota.

Eikös myös punarinta astellut ryhdikkäänä ja arvokkaana ruokintapaikalle.

Pian myös kuusitiainen ilmestyi ihmettelemään lajikirjoa lähiympäristössä. Samalla tuoden aivan kuin tuulahduksen talvesta ja pakkasista.

Lajikirjo vain koveni, nimittäin punavarpusia lennähti paikalle useamman yksilön voimalla tuoden terveiset muuttomatkalta. Myös vihervarpuset ja peipot olivat runsaslukuisina liikkeellä.

Tämän päivän aikana pihapiirissä lenteli 19 eri lintulajia. En lähde luettelemaan lajeja. Tässä muutama laji joita kuvasin. Mutta päivän päätti todella erikoinen tilanne ja tapahtuma. Tästä tapahtumasta ajattelin kirjoittaa aivan oman blogin niin erikoinen se oli.

Tornientaisto 2016

Eilen 7.5.2016 kisailtiin tornientaisto. Tapahtuma on Suomen suurin samanaikaisesti järjestettävä lintutapahtuma. Osallistujia on yli 300:lla lintutornilla. Tänä keväänä sää suosi, oli lämmintä sopiva tuuli vilvoitti osallistujia. Aamu oli ihanan hämyisä.

Aurinko nousi pienen pilviverhon takaa luoden ihanan värikkään maiseman.

Aamun edetessä ja ilman lämmitessä usva alkoi peittää maisemaa.

Erkkisjärven tornilta saimme kasaan 61 lajia. Erikoisuutena räyskä ja punasotka. Hyönteissyöjiä oli runsaasti saapunut johtuen lämpimistä ilmoista. Vesilintuja oli normaalisti.

Hyvän ilman ansiosta päivästä muodostui leppoisa retkipäivä. Muutama helppo laji jäi puuttumaan kuten hernekerttu, kesykyyhky ja järvellä pitkään olleet mustakurkku-uikut. Samoin kanadanhanhi ei enää ilmestyny. Jäi vielä tavoitetta tuleville vuosillekin. 70 lajin haamuraja odottaa vielä rikkoutumista. Ehkä ensi vuonna!!

Kevät etenee

Kevät on edennyt vaihtelevasti kohti kesää. Alku keväästä oli koleaa ja sateista ja yöpakkaset kovia. Lintujen kevätmuutto oli ailahtelevaa, välillä muutto oli lähes kokonaan pysähdyksissä. Linnut saapuivat hiljalleen, näyttävää muuttoa ei ollut. Vesilintujen kohdalla erikoista on ollut tukkasotkien runsaus ja sinisorsien vähäinen määrä.

Myös suokukkoja on ollut liikkeellä runsaasti. Muuttoaikoina suokukkoja saattaa olla yli 1000 yksilön parvissa.

Kuovien määrä on ollut runsas samoin töyhtöhyyppien määrä on ollut nousussa. Viime kesän pesinnät onnistuivat näillä lajeilla hyvin.

Hanhien esiintyminen on ollut mielenkiintoista. Määrät eivät ole olleet runsaita, mutta eri hanhilajeja on ollut mukavasti. Tähän mennessä muutolla on tavattu metsä,- meri,- tundra,- kanadan,- ja lyhytnokkahanhia. Valkoposkihanhien päämuutto on vielä edessäpäin.

Ilolla on saanut huomata mustakurkku-uikkujen runsastumisen. Parhailla paikoilla niitä on ollut useampia yksilöitä.

Nyt mielenkiinnolla seuraamme jospa uikut jäisivät tänne pesimään. Kevät on lintuharrastajalle kiireistä ja mielenkiintoisaa aikaa. Aina on uutta ja mielenkiintoisaa tarjolla!

Pientä kevätmuuttoa

Täällä Kalajokilaaksossa kevätmuutto on käynnistynyt verkkaisesti. Osasyynä muuton hiljaisuuteen on säiden nopea vaihtelu. Lämpimät jaksot ovat olleet lyhyitä ja sateet melko vähäisiä. Useana yönä on ollut kovia yöpakkasia. Samoin etelätuulia on ollut vähänlaisesti. Ilmojen lämmitessä kevätmuutto alkaa vauhdilla.

Töyhtöhyypät ja laulujoutsenet ovat saapuneet sankoin joukoin pelloille. Myös jokien sulakohdat ovat kerännet ensimmäiset vesilinnut.

Vesilintujen kohdalla telkät ovat ensimmäisiä muuttajia, myös sinisorsat saapuvat ensimmäisten joukossa. Hanhilajeista ensimmäiset havainnot on myös tehty. Metsähanhia, merihanhia ja kanadanhanhia on tavattu täällä. Hanhien päämuutto on vasta edessäpäin.

Kuulakkaat kevätaamut ovat antoisia lintuharrastajalle. Mikä sen antoisempaa, kun auringon noustessa seurata luonnon heräämistä ja maiseman väriloistoa. Tähän kun lisää lintujen laulut niin voi vain ihmetellä luonnon kauneutta ja monimuotoisuutta. Pienissä sulapaikoissa voi nähdä yllättävästi lintuja uiskentelemassa ja nauttimassa kevätaamun rauhasta.

Oli mielenkiintoisaa kuvata laulujoutsenen laskeutumista sulapaikkaan. On se vain komea lintu! Samassa sulapaikassa uiskenteli kanadanhanhi. Samoin sinisorsia ja telkkiä oli nauttimasta kevään kuulakkaasta aamusta.

Ruokintapaikka tarjoaa myös ensimmäisiä muuttolintuja. Ensimmäiset vihervarpuset ja peipot ovat saapuneet.

Muutamia sepelkyyhkyjä ja kuoveja on myös saapunut. Nyt mielenkiinnolla seuraamme milloin kevätmuutto pääsee kunnolla vauhtiin ja tuoko muutto harvinaisuuksia!

Kevättä kohti

Kylmä ilmamassa pitää vielä luontoa otteessaan. Kovia yöpakkasia ja kylmää tuulta on riittänyt. Kylmästä säästä huolimatta ensimmäiset muuttolinnut ovat saapuneet myös meidän korkeudelle. Laulujoutsenia on näkynyt jo enenevässä määrin. Rannikolla on jo tehty havaintoja töyhtöhyypistä.

Ylivieskan Raudaskylän kohdalla laulujoutsenet ovat kerääntyneet sulaan ruokailemaan. Tällä kohtaa Kalajoessa on koskipaikka, joka on lähes koko talven sula.

Myös koskikaroja on kerääntynyt tähän kohtaan useampia.

Erkkisjärvestä lähtevän joen pohjapadon kohdalla on sulapaikka koko talven. Tässä sulapaikassa on koskikaroja talvehtinut. Tämä paikka on karoille jo pitkään ollut vakio paikka talvehtimiseen. Muuten retkimaisemat ovat melko talviset.

Pelloilla on yhtenäinen lumikerros, joka pakkasten ansiosta on kovettunut ja kestää kävelemisen.

Myös järvi on paksun jään peitossa. Siinä on moottorikelkalla hyvä ajella vielä pitkään.

Yksi tärkeä työ on ajankohtainen, nimittäin linnunpönttöjen puhdistaminen ja uusien pönttöjen rakentaminen. Tämä on hyvää ja tärkeää työtä, jolla voidaan auttaa kolopesijöitä löytämään hyvä pesäpaikka. Vanhojen metsien kadotessa samalla katoaa paljon hyviä pesäpuita maastossa. Nyt tarvitaan ihmisen apua turvaamaan kolopesijöiden tulevaisuus!