Alkuvuosi 2016 kuvin

Selailin vuoden 2016 kuvia. Monet mielenkiintoiset retket ja hetket nousivat mieleen. Alkuvuosi oli todella mielenkiintoinen lintuhavaintojen suhteen. Heti vuoden ensimmäisenä päivä kurki käyskenteli Nivalan Sarjankylällä! Oli paikallisena n 2 tuntia.

Mielenkiintoiset havainnot jatkuivat. Sievissä oli laulujoutsen. Tämä todettiin sairaaksi ja jouduttiin lopettamaan.

Ja lisää Sievistä. Pähkinähakki talvehti eräällä piharuokinnalla.

Omalla ruokintapaikalla puukiipijä viihtyi koko talven.

Kevään ensimuuttajia, laulujoutsenet Ylivieskan Raudaskylällä.

Lajikirjo lisääntyi maaliskuun aikana. Tuli telkät ja töyhtöhyypät.

Aurinko nousi varhemmin ja aina vain varhemmin.. kevät oli tullut!

Peipot ja vihervarpuset jo pihapiirissä.

Laulujoutsenten määrää kasvoi, ensimmäiset kanadanhanhet saapuivat myös.

Kanadanhanhi osasi Erkkisjärvelle. Rantaniityillä kuovi kuikutteli.

Tornientaisto kisailtiin koleassa mutta poutaisessa säässä.

Silkkiuikku uiskenteli aamunkajossa.

Kevään kohokohta oli mustakurkku-uikku pihalammella! Sain ilmoituksen loukkaantuneesta linnusta, joka ei päässyt lentoon. Hain sen hoitoon ja päästin sen uimaan pihalampeen. Muutaman päivän päästä lintu tervehtyi ja lähti lentoon.

Pihalla myös lajikirjo kasvoi.

Tulivat punarinnat, punavarpuset ja kuusitiaiset.

Muitakin eläimiä kuin lintuja vieraili pihalla. Siili ja orava kuuluivat vakiovieraisiin.

Mustarastaat ja harakat olivat ahkerasti liikkeellä. Harakka on muuten komea lintu!

Niinpä saapuivat myös kirviset, pajulinnut, pääskyset ja muut kesän linnut. Niin kesä oli valmis alkamaan. Löytyipä se hömötiaisenkin pesäkolo. Kalatiiroillakin oli kevättä mielessä. Tässä muutamia kuvia vuoden 2016 alkupuolelta.

Viivyttelijöitä

Talvi saapui suhteellisen aikaisin. Heti marraskuun alusta pakkanen kiristyi lähelle 15 astetta. Samalla puhalteli voimakas pohjoistuuli, sää oli todella purevaa. Järvet ja joet jäätyivät kokonaan. Suurimmaksi osaksi linnut olivat jo muuttanut pois. Joitakin viivyttelijöitä löytyi. Nivalan Erkkisjärvellä ihmeteltiin tukkasotkan sitkeyttä ja haluttomuutta muutolle lähtöön. Tilanne selvisi järven jäätyessä, lintu oli lentokyvytön.

Lintua oli todennäköisesti ammuttu sorsajahdin aikana. Kun sulaa vettä oli vain pieni lämpäre padon lähellä. Tukkasotka uikenteli siinä.

Lintua ei saatu kiinni, joten se päätettiin lopettaa pois kärsimästä.

Myös laulujoutsenet olivat tosi myöhään jäällä. Pakkasten kiristyessä ne viimein lähtivät pois. Sopi vain ihmetellä mistä ne saivat ravintoa. Jospa ne ihailivat kaunista maisemaa puiden ollessa talvisen komeita!

Pidisjärvellä on oleillut laulujoutsen koko alku talven. Välillä sen on oletettu olevan lentokyvytön, mutta 16.11 kuvasin sen komeaa lentoa järven yllä.

Toivottavasti lintua osaa lähteä jo muutolle.

Talven varmimpia merkkejä on, kun koskikarat saapuvat talvehtimaan Erkkisjärven padolle. Niitä on mielenkiintoista seurata. Hyvin tarkenevat sukellella hyiseen veteen ja sen jälkeen tulla kiville sukimaan höyhenpeitettä.

Nyt sopii vain toivoa, että talvinen sää jatkuisi. Niin komea on luonto talvisessa puvussaan!

Loppusyksyn näkymiä

Niin se vain talvi alkaa olla tuloillaan! Ensimmäiset lumet ja jäät on koettu. Käsillä on aika jolloin syksy ja talvi ottaa mittaa toisistaan. Lopputuloshan aina selvillä. Mutta lintuja on vielä runsaasti liikkeellä ja harvinaisuuksia löytyy joka syksy.

Ennen kuin mennään syksyn kuulumisiin, niin palataan ajassa alkusyksyyn. Sain eräänä iltana soiton loukkaantuneesta haukasta, joka oli otettu suojaan. Kuin näin haukan, yllätys oli suuri, muuttohaukka.

Lintu oli nälkiintynyt, aika heikossa kunnossa. Toin haukan hoitoon. Alku näytti lupaavalta, lintu söi hyvin ja oli virkku.

Mutta tilanne muuttui parin päivän jälkeen. Haukka alkoi nuurua ja voida pahoin. Lintua nostaessa se aristi mahan kohdalta. Olemus muuttui apeaksi. Ei mennyt pitkään kun haukka kuoli. Todennäköisesti vatsa ei alkanut toimia. Koko aikana lintu ei ulostanut. Joutsenia on kerääntynyt mukavasti odottelemaan muuttoa. Paikoin on ollut parinsadan yksilön parvia ruokailemassa pelloilla.

Muutama metsähanhi on liikkunut laulujoutsenten mukana.

Sää on ollut suhteellisen lämmin, jotenka joutsenten lähtö muutolle voi viivästyä vielä pitkälle marraskuuhun.

Närhet ovat runsastuneet voimakkaasti. Niitä esiintyy pihapiirissä ja teitten varsilla monen linnun parvissa.

Töyhtötiaiset ovat uskaltautuneet metsänsiimeksestä ruokintapaikoille.

Vesilintuja pysähtelee muuttomatkalla pienille järville ja lammille. Näistä muuttajista voi löytää harvinaisiakin lintuja. Paikallisella Erkkisjärvellä on ollut mm tukkasotkia ja lapasotkia. Lapasotkan määrittämisessä täytyy olla tarkkana, niin samanlaisia ne ovat tukkasotkien kanssa.

Tukkasotkista sain muutaman kuvan, lapasotkat olivat niin kaukana että niistä ei saanut kunnon kuvia. Päivä oli harmaa ja utuinen haitaten kuvaamista.

Vielä on hyvää aikaa retkeillä ja seurata viimeisten muuttolintujen matkaa kohti talvehtimisalueita. Toivottavasti joutsenmuutosta saadaan näyttävä.

Lintukerho Laruksen syksy

Lintukerho Larus on nyt syksyllä kokoontunut kolme kertaa ja tehnyt yhden yhteisen retken Haapajärvelle. Kerhotoiminnassa on nostettu uudeksi toimintamuodoksi yhteiset retket, josta ensimmäinen oli tuo edellä mainittu retki. Toiminnasta tiedottamisessa kanavina toimivat omat www ja fb sivut, myös oman WhatsApp ryhmän kautta tiedotetaan toiminnasta. Kerhojen aiheet sovitaan pitkälti eteenpäin.

Kerhojen aiheina on ollut lintujen talviruokinta. Aiheesta saimme hyvää tietoa kuinka ruokintapaikka pitää perustaa ja mitä linnuille kannatta tarjoilla ruuaksi talven aikana.

Mielenkiintoista oli kuulla kuinka yksityinen kosteikko perustetaan ja mitä lintu sieltä on havainnoitu. Tämä on sitä luonnon monimuotoisuuden lisäämistä parhaimmillaan.

Mieliinpainuva oli ns. kirvisilta. Kirvisistä ja niiden tunnistamisesta saimme kuulla mielenkiintoisen esitelmän. Ensi keväänä kirvisten saapuessa voimme toteuttaa opittuja asioita maastossa.

Aina löytyy uusia pointteja lajimääritksiin. Pienet tekijät ja niiden omaksuminen helpottavat määritystä huomattavasti

Iloksemme olemme havainneet kerhossa kävijöiden määrän huomattavan lisääntymisen. Linnut ja lintuharrastus kiinnosta ihmisiä. Kerhoon tulijat ovat monitaitoisia harrastajia ja jokaisella on oma mieltymys harrastukseen. Näin kerhossa kävijöistä muodostuu mielenkiintoinen kokonaisuus!

Lintujen talviruokinta

Taas on se aika käsillä, jolloin lintujen talviruokinta olisi syytä aloitella. Joka syksy asiasta kysellään, miten ruokintapaikka perustetaan, mitä ruokaa linnuille, tuleeko talviruokinta kalliiksi ja mitä hyötyä ruokinnasta on. Tärkeitä kysymyksiä kaikki.

Ruokintapaikan tulisi olla suojaisessa paikassa. Lähellä voisi olla joko pensaita taikka puita, tällöin linnuilla olisi suojapaikkoja mahdollisia saalistajia silmälläpitäen. Yleisimpiä uhkakuvia ovat varpushaukka ja varpuspöllö. Nämä linnut ovat ahkeria saalistajia ruokintapaikoilla. Myös kissat seurailevat lintulaudan elämää saaliinkiilto silmissä. Kissoja on vaikeampi torjua, yksi keino on estää niiden kiipeäminen lintulaudalle. Lintulaudan voi laittaa roikkumaan oksasta niin ettei kissa ylety siihen. Saalistusta ei voi kokonaan estää, se on luonnonlaki.

Mitä ravintoa linnuille antaa? Se on ikuisuus kysymys. Tarjolla on monenlaisia herkkuja, on talipalloja, talitankoja, erilaisia seoksia ja siemeniä jne. Totuushan on se, mitä monipuolisempi ruoka sen useampi laji käy ruokintapaikalla. Yleisin ruoka on auringonkukansiemenet ja kauranjyvät sekoitettuna. Tämän lisäksi talipallot ja talitangot ovat hyviä ja energiaa lisäävää ruokaa talvilinnuille.

Talipallot ja talitangot olisi hyvä laittaa johonkin suojaan ettei närhet, oravat ja harakat pääse niihin käsiksi. Nämä vierailijat saattavat muuten viedä koko pallon taikka lähes koko talitangon kerralla.

Ja mitä talviruokinta maksaa? Kuten aikaisemmin tuli esille tarjonnan monipuolisuus, niin mitä enempi on valikoimaa niin sitä kalliimmaksi talviruokinta tulee. Aivan peruslajina voidaan pitää auringonkukansiemeniä, kauroja ja talipalloja ja talitankoja. Näillä tulee hyvin toimeen ja hinta pysyy kohtuullisena. Ja vielä kun ostaa tuotteet suuremmissa pakkauksissa, hinta voi laskea huomattavast. Talvenmittaan ruokaa kuluu silti suhteellisen paljon. Linnut löytävät hyvin ruokintapaikat ja käyttävät niitä ahkerasti hyödyksi.

Ja mitä hyötyä on talviruokinnasta? Paras hyöty on se iloinen ja mielenkiintoinen kokemus ruokkijalle seuratessaan sitä lintujen kuhinaa ruokintapaikalla. Näin oppii parhaiten tuntemaan talvilintuja ja niiden käyttäytymistä. Suurin hyöty tulee kuitenkin talvilinnuille. Ilman ihmisen tarjoamaa lisäravintoa niiden olisi todella vaikeaa selviytyä talven ankarista pakkasista ja tuiskuista. Talviruokinnalla on saatu uusia lintulajeja talvehtimaan tänne pohjolaan. Minusta tärkein seikka on: Jatka talviruokintaa läpi talven! Linnuille voi tulla puute ruokapaikoista, seuraava talviruokintapaikka voi olla kaukana ja linnut eivät löydä sitä ajoissa.

Kurkimuutto 2016

Syksyn kurkimuutto on jakautunut useammalle päivälle ja viikolle. Ensimmäinen isompi muuttoaalto oli 5.9. Suurin muuttomäärä saatiin Kalajanjärven pelloilta Reisjärveltä 3092 kurkea. Muutto alkoi vähän yllätyksenä vaikka edellinen yö oli kylmähkö ja tuuli lähes pohjoisesta. Normaalisti kurkimuutto on ajoittunut 20.9-25.9 väliselle ajalle. Onneksi lintuharrastajat olivat valppaina, näin saatiin muutto "talteen".

13.9. oli syksyn kurkimuuton päämuuttopäivä. Tätä muuttopäivää osattiin ennakoida sääennusteita tarkkailemalla. Suurin muuttomäärä saatiin Haapajärven Mustaperällä 8153 kurkea. Päivä oli pohjoistuulinen ja yö ja aamu kylmähköjä.

Seuraava muuttopäivä oli 16.9. Tämä muutto yllätti täysin. Muutto tapahtui klo 10-14 välisenä aikana. Vaikka edeltävä yö oli kylmä niin aamu oli tyven. Kuitenkin aamupäivällä tuuli yltyi puhaltelemaan pohjoisesta voimakkaasti. Tämä sai kurjet liikkeelle. Päivän suurin muuttomäärä tuli Nivalasta Erkkisjärven lintutornilta laskettiin 5437 kurkea.

Kurjet muuttivat todella korkealla. Oli mielenkiintoista seurata miten jotkut aurat hajosivat parviksi ja ottivat korkeutta lisää. Tämän jälkeen linnut muodostivat auran uudelleen ja matka kohti etelää jatkui. Yksi syy muuton aikaisuuteen oli varmaankin aikainen kevät. Pesinnät pääsivät alkamaan ajoissa ja näin poikaset kehittyivät normaalia aikaisemmin. Toinen erityispiirre oli petolintujen vähäisyys muuton yhteydessä. Aikaisemmin petolintuja on muuttanut kurkien kanssa runsaasti, nyt petomuutto oli lähes nolla.

Pääosin kurkimuutto on tältä syksyltä ohi. Kaikki kurjet eivät ole vielä muuttaneet, joitakin parvia nähdään vielä muutolla. Syksyn yksi kohokohdista on takanapäin. Nyt joutsen- ja hanhimuuttoa odottelemaan!