Hamningberg

8.6 retkikohteena oli Hamningberg. Sää oli vihdoinkin tosi kesäinen, 19 lämmintä. Pilvetön taivas ja lähes tyyni ilma. Eväät mukaan ja pitkä päivä oli edessä. Ajatuksena käydä pienellä patikkaretkellä Hamningbergin ympäristössä.

Menomatkalla merikotka seuraili tilannetta kalliolla. Samoin pienellä lammella useampia vesipääskyjä uiskenteli etsien ruokaa.

Kahlaajat pyrähtelivät vilkkaasti lampien rannoilla. Oli tylliä, suosirrejä, valkovikloja, liroja jne.

Lämmin ilma sulatti lunta, jolloin pienet tunturipurot alkoivat virrata vuolaana.

Yksi etsityimmistä lajeista tälle retkelle oli kyhmyhaahka. Vähän ennen Hamningbergiä pysähdyimme taas "tutkimaan" merenaaltoja joko siellä uiskentelisi etsitty lintu. Ja nyt, uskomatonta, eikös vain etäällä kyhmyhaahka uiskenteli kaikessa rauhassa lajitovereittensa kanssa. Kaukoputket kohden lintua ja fiilistelyt käyntiin. Samaan aikaan paikalle pysähtyi saksalainen ja ranskalainen pariskunta, he myös etsivät kyhmyhaahkaa. Lintu oli "putkessa", nähtyään linnun riemu oli ylinnä myös heillä! Siinä tilanteessa koki aidosti mitä lintuharrastus parhaimmillaan on!

Ja ne maisemat...niitä ei voi muuta kuin ihailla. On jylhyyttä, kiviä, jyrkkiä laskuja ja kapeita teitä! On kuumaisemaa kerrakseen.

Välillä komea merimaisema avautui eteen. Miten sinisenä meri esittäytyi tämän kivierämaan lomassa.

Perille päästyämme vuorossa oli kahvitauko. Olikohan kahvin ja pienen välipalan ansiota porukan uupuminen aivan uneen asti. Taisi siinä syynä olla lämmin ilma ja edellisten päivien pitkät retket. Mutta uni piristi!

Täälläkin kapustarintoja oli runsaasti. Jäi mielikuva, että niitä esiintyi normaalia enempi. Mahdollisesti niiden runsauteen vaikutti kevätmuutto joka oli vielä kesken.

Päivälevon jälkeen alkoi patikointi rantaviivaa pitkin kohden suulakallioita. Olihan kivinen ja lohkareinen maasto. Tarkoin sai katsoa mihin astui. Täällä olisi avuton jos jalka nyrjähtäisi. Niin vain päästiin näkemään suulat ja ennen kaikkea valas ja hylje. Valas oli kauempana joten siitä ei saatu kuvaa. Hylkeen käydessä pinnalla, siitä saatiin kuvia. Suulapaikalle oli todella kivinen polku, välillä noustiin korkeiden kivien päällä, välillä taasen polku kiemurteli kivien välissä.

Kyllä maisemat korvasivat patikoinnin vaivan huonossa maastossa. Sai korkealta staijata.

Suulapaikalta siirryimme Hamningbergin entisen sataman alueelle. Täällä kohtasimme myös bongareita ympäri Eurooppaa. Lintuharrastus on todella kansainvälistä. Mikä ihmeellisintä, tavatessaan bongarit ovat heti tuttuja keskenään, kuin olisi tunnettu pitempääkin. Kuten muuallakin niin kiviä riitti täälläkin. Polku rantaan kulki kivien lomitse.

Alueella oli sodan aikainen bunkkeri. Bunkkerin kattoaukosta oli hyvä tähystää lintuja ja ympäröivää maastoa ja merta.

Asumattomuus näkyy Hamningbergin ympäristössä, rapistuminen näkyy osassa taloista ja satama on melko kärsinyt ajanhampaan muokatessa sitä. Kalastajille laituri tarjoaa hyvän virvelöinti paikan.

Parhaimpia havaintoja täältä oli jääkuikka, joka uiskenteli kauempana merellä. Otin linnusta kuvia huonolla menestyksellä, lintu oli todella kaukana. Kuvista ei tullut tarkkoja ja hyvä laatuisa etäisyyden takia.

Päivä oli jo kallistunut iltaa kohden joten oli aika suunnistaa kohden Vadsötä. Paluumatkalla pysähdyimme vielä eräällä luonnonsuojelualueella.

Tänne oli rakennettu hieno katselutasanne, josta pystyi näkemään koko alueen. Kahlaajia ja hanhia liikuskeli alueella, näytti aluksi aivan perinteiseltä lajikirjolta. Vähän aikaa kiertelin aluetta, ja se kannatti, keräkurmitsa oleili kaikessa rauhassa nummella. Paha vain, etäisyys kuvaamisen oli liian pitkä, mutta pääasia oli linnun näkeminen. Mutta, ilta oli tosi pitkällä ja maha ilmaisi ruuan puutetta, nyt kiireesti kohden majapaikkaa! Päivä oli todella pitkä, mutta antoisa. Lajimääräksi saatiin 56. Vaan vielä oli yksi erikoisuus jäljellä! Se oli tämä.

Nukkumaan meno viivästyi, ja se kannatti. Täällähän aurinko ei laskenut taivaanrannan taa vaan paistoi läpi yön. Oli hienoa katsella kun toisella puolen oli täysikuu ja toisella aurinko horisontin yläpuolella. Näinpä tällä kertaa!