Tulvat

Niin se kevät vihdoin koitti ja samalla tulvat. Täällä alavilla peltoaukeilla vesi voi hetkessä nousta pelloille ja näin muodostuvat suuret tulvajärvet,joilla voi veneillä soudella! Veden alle voi jäädä kymmeniä hehtaareja peltoa.

Meillä on tosi jännää, kun viikon päästä olisi tornientaisto ja torni on tällä hetkellä tulvan saartamana! Saapanähdä onko tornille venekuljetus!

Viikossa vesi voi laskea normaalille tasolle, jotenka vielä ei kannata hermoilla. Tulvapellot keräävät runsaasti vesilintuja ja kahlaajija. Isokoskelot ja telkät tulevat ensimmäisinä muuttajina. Sinisorsat, lokit ja tavit melkein heti perästä.Laulujoutsenille tulvapellot ovat oivia levähdyspaikkoja. Niillä on hyvä ruokailla ja kerätä voimia muuton jatkamista varten.

Tiaiset, peipot ja rastaat ovat jo kesäisesti äänessä. Kuovit kuikuttavat pelloilla ja lokit kirkuvat järvillä, joten äänimaailma on melko runsas.

Ilmojen edelleen lämmitessä tulevat hyönteissyöjät, joten seurattavaa riittää! Tänään 28.04 näin esimmäisen räystäspääskyn Vihtarin Raunon pihapiirissä! Aikaisin havainto minulle. Nyt vain ahkerasti maastoon seuraamaan kevään etenemistä!

Pientä mukavaa ja isompaakin

Aloitetaan sillä isommalla mukavalla! Nyt on saatu toinen lintutorni Nivalaan ja tänne Erkkilään! Aktiivinen luontoharrastaja ja luonnonystävä Leo Kallio on kaikessa hiljaisuudessa pystyttänyt upean tornin Koistislammen rannalle. Teko on vertaansa vailla oleva saavutus! Kyllähän kiitos kuuluu myös Leon vaimolle Maijalle. On siinä huollon täytynyt toimia että tälläinen hanke on saatu päätökseen. Olen myös kuullut että Leon velipoika on osallistunut hankkeeseen. Tässä kuvia tornista

Tämä Koistislampihan on muutaman hehtaarin kokoinen kunnostettu kosteikko ja sijaitsee Leon omistamalla rauhoitusalueella. Paikka on retkeilylle ja luonnossaliikkujalle todella hieno. Täällä retkeillessä muistamme noudattaa siisteyttä ja kunnioittaa toisen omaisuutta. Olen keskustellut Leon kanssa, ja hän on luvannut käyttää aluetta. Tässä yhteydessä haluankin kiittää Leo ja Maijaa luvasta liikkua alueella ja koko suuresta hankkeesta, jonka he ovat toteuttaneet! Me ratkeilijät ja lintuharrastajat muistamme omaltapuoleltamme käyttää aluetta siististi ja asiallisesti!

Ja sitä pienempää asiaa. 4.4 kävimme Juhanin kanssa retkeilemässä Kalajoen suunnalla. Aamu oli todella kylmä 14 astetta pakkasta ja pienonen tuuli. Retki ei ollut turha, sillä Pitkäsenkylänpellot tarjosivat hanhia ja kiuruja mukavasti. Parasta oli kuitenkin ampuhaukka, joka kökötti aiv kasan päällä ja päästi melko lähelle, mutta ei antanut kuvata. Meri oli jäässä aivan kokonaan. Jäällä oli vain harmaalokkeja. Kävimme myös vanhalla kaatopaikalla, josta saimme pikkukäpylinnun. Ajelimme pois Alavieskan kautta, ja reittivalinta kannatti. Akannevalla huomasimme .n40 joutsenta pellolla ja niiden mukana muutamia hanhia. Tarkemmin tutkaillessa hanhia, niin ne osottautuivat merihanhiksi. Elikkä merenrannalta metsähanhet ja sisämaasta merihanhet!

8.4 kävimme Jukan, Pauli-Pekan, ja Timon kanssa Kokkolan suunnalla katsastamassa kevään tuloa. Retki oli kylmästä ilmasta huolimatta hyvä, vaikka lapintiainen ei taaskaan suostunut näyttäytymään meille! Pormestarinsaaresta tuli lokkihavaintoja mukavasti, samoin isokoskeloita, joita oli avopaikoissa runsaasti. Joutsenia oli myös runsaasti jäällä. Näiden seasta saimme kyhmyjoutsenen vuodariksi. Muutama kuva havainnoinista.

Jukka ja Pauli kuvasivat ahkerasti. Tässä Jukka seuraa merihanhien ylilentoa

Isokoskeloita oli jo paljon sulissa paikoissa.

Pedersörestä saimme lyhytnokkahanhen, joka oli joutsenten ja metsähanhien mukana pellolla. Paikalla oli myös harrastajia Pietarsaaresta. Oli mukava tutustua uusiin harrastajiin! Täältä ajelimme takaisin kotiin.

Ruokintapaikalla on ollut normaali keväinen kuhina. Urpiaisia on nyt runsaasti käynyt ruokinnalla.

Nyt vain odottelemme ilman lämpenemistä ja samalla kevään edistymistä!

Kevät

Niin se kevätmuutto on pyörähtänyt käyntiin! Samalla lintuharrastajille alkoivat kiireelliset ja mielenkiintoiset ajat. Jos vain kerkiää käydä maastossa vaikka päivittäin, niin aina on uutta tarjolla. Laulujoutsenia ja töyhtöhyyppiä on saapunut jo runsaasti. Kiuruja saapuu päivittäin lisää. Haukoista olen jo saanut havaintoja. Tuulihaukan näin Haapaperällä 27.3 ja sinisuohaukan tänään 30.3. Lähdin yrittämään kiuruja ja pulmusia, en nähnyt niitä, mutta sinisuohaukka kierteli Haikaperällä! Nyt viikonlopuksi on luvattu tosi kylmää ilmaa, joten muutto taitaa pysähtyä ehkä kokonaan. Laitan tähän kevään ensimmäisistä laulujoutsenista kuvan.

Samoin ensimmäisiä töyhtöhyyppiä

Ruokintapaikalla voi näin keväällä kokea monenlaisia yllätyksiä. 29.3 hemppo vieraili melkein koko päivän ruokinnalla. Yritin kuvata sitä, mutta en saanut kuvia. Mustarastaita, urpiaisia, yksi tundraurpiainen, vihervarpusia, peippoja ym. on vieraillut ruokintapaikalla. Laitan muutamia kuvia vierailijoista.

Ilmojen taas lämmitessä ja tuulen olessa etelästä, niin kevätmuutto saa taas uutta vauhtia. On se vain joka kevät aina yhtä sykähdyttävää kun muuttolinnut palaavat tänne pohjolaan. Se antaa tuulahduksen tulevasta kesästä! Laitan tähän loppuun vielä kuvan töyhtöhyypästä. Kuvia klikkaamalla näet ne vähän suurempana.

Ei pöllömpi pitäjä

Blogin otsikkokin kertoo mitä tämä kirjoitus pitää sisällään. Viimeisen kuukauden aikana Nivala on ollut koko valtakunnan pöllöpitäjistä"number one". Koko pöllövyyhti omalta kohdaltani alkoi 28.2. Jukka soitti päivällä, että voitaisko tehdä retki Nivalassa. Päivä oli lumisateinen ja tuulinen. Illaksi sade ja tuuli lakkasivat, joten pöllöretkelle olosuhteet olivat hyvät. Niinpä Jukan ja Timon kanssa lähdimme kiertämään Nivalan pohjoispuolta. Ilta alkoi lupaavasti, sillä jo ekalla pysädyksellä helmari oli kirkkaasti äänessä. Siitä ilta vain parani, sillä lähes joka pysähdyksellä joko huuhkaja tai helmari oli äänessä. Kun ajelimme Maliskylältä Ruuskankylälle niin ekalla pysähdyksellä "rävähti". Emme tahtoneet uskoa korviamme, kun samanaikaisesti äänessä oli 5 huuhkajaa ja helmari!!!!! Sitä kuunnellessa emme osanneet muuta kuin katsoa toisiamme silmiin ja ihmetellä! Oli kokemus! Koko retken anti oli 20 pöllöä! Minulla ei ole itse otettuja kuvia huuhkajasta tai helmarista, joten laitan varpuspöllön kuvan

Erikoisuudet vain jatkuu. Oli epämääräinen havainto ja olettamus tunturipöllöstä Pidisjärven maastossa. Venenevalla oli nähty suopöllö jo aikaisemmin. Niinpä Juhanin kanssa lähdimme suopöllöä katsomaan. Sieltähän se löytyi saalistamassa peltojen yllä. Siinä ajellessa puhuttiin myös tunturipöllöstä ja että olisi se mukavaa saada siitä varmistus. Siinä Pidisjärveä kiikaroidessa ei havaittu mitään, joten lähdin ajelemaan kotiin Juhanin lähtiessä vielä tarkistamaan järven eteläpäätä. En päässyt vielä kotiin kun Juhani soitti ja käski hakea kaukoputken ja tulla kiireesti sinne! Taisi siinä nopeusrajoitukset unehtua kun pyörähdin kaukoputken hakemassa ja takaisin Juhanin luo. Kyllä siinä sydän otti kierroksia kun putkella varmistettiin tunturipöllön istuvan koivunoksalla! Taisipa jes huudahduksetkin tulla voluumilla! Kotiin ajellessa soitin Sepolle ja Jukalle että nyt jytkähti. Pojat laittoivat hälyn lintutiedotukseen ja siitä se vaellus alkoi Nivalaan. Harrastajia on käynyt eteläsuomea myöten kun samanaikaisesti on ollut suo-ja tunturipöllö tarjolla.

Yllä olevissa kuvissa harrastajia Pietarsaaresta ja Helsingistä.

Kerhossa meillä oli taas mahtava esitelmä, kun Lämsän Erkki oli koonnut edutavan otoksen valokuvistaan ja esitti ne meille.

Samalla Erkki kertoili leppoisasti valokuvaukseen liittyvistä asioista ja mitenkä hän ko kuvia oli ottanut.

Pian alkaa kevätmuutto todella. Silloin on harrastajilla kiireiset ajat, kun aina tulee tarjolle uutta ja mielenkiintoista. Vielä on silti hyvä aika pöllöretkille. Ei pöllöt ole vielä hiljentyneet! Nyt vain nautimme mahtavista kevätilmoista!

Helmikuun tapahtumia

Niin se vain oli tänäkin talvena kunnon pakkaset! Nyt onneksi on jo lauhtunut huomattavasti ja on mukava ulkoilusää. Valonmäärä lisääntyy jolloin esim. tiaisten laulua kuuluu runsaasti. Kevättä kohti ollaan menossa!

Helmikuuhan on linturintamalla hiljaisin kuukausi. Silti aina jotain pientä tapahtuu. Ruokintapaikalla on monenlaista hyörinää ja vilskettä. Meillä varpushaukka ja varpuspöllö käyvät liiankin ahkerasti saalistamassa. Ei päivääkään mene ilman saalistuslentoa. Vieressä oleva metsä antaa oivan tähystys mahdollisuuden ruokinnalle.

Kyllä ruokinnalla tapahtuu myös yllätyksiä! Olen saanut yllättäviä vieraita ruokinnalle, nimittäin 21 peltopyytä on löytänyt oivan paikan ruokailla. Pyyt ovat käyneet jo viikon viraisilla ja ovat tottuneet pihapiirin ääniin.

Peltopyyt myös tutustuvat pihaympäristöön tarkkaavaisesti

Ruokailu tapahtuu sopuisasti muiden pikkulintujen kanssa

Kerhossa meillä oli taas mielenkiintoinen ilta, kun Toni kävi pitämässä esitelmän kahlaajista

Taas kerran saimme paljon uutta oppia kahlaajista ja niiden tunnistamisesta. Tälläiset luennot antavat varmuutta ja uusia pointteja kahlaajien määrittämiseen. Kerholaiset kuuntelivat tarkkaavaisesti luentoa ja välillä oli myös kysyttävää ja kommentoitavaa asiasta.

Luennon jälkeen virisi antoisa keskustelu illan aiheesta ja muustakin harrastukseen liityvistä asioista

Luonnassa retkeillessä saataa havaita monia mielenkiintoisia asioita ja tapahtumia. Eräällä retkellä eteen tuli peltopyiden yöpymispaiskasta kertovat jäljet. Alla kuva jäljistä

Pian alkaa olla käsillä pöllöretkien aika. Muutamia retkiä olen tehnyt. Huuhkajat, helmipöllöt ja sarvipöllö ovat jo aloittaneet huhuilunsa. Kevättä kohti mentäessä, myös luonnossa tapahtumat lisääntyvät vauhdilla. Nyt vain retkeilemään ja nauttimaan enenevästä valonmäärästä!

Tammikuun satoa

Niin se vuoden eka kuukausi alkaa olla elettynä! Alussa oli lauhaa ja kuun loppua kohden sää muuttui talviseksi. Pakkaset ovat vähän rajoittaneet retkeilyä ja luonnossa olemista. Mutta lohdutuksena on, että ollaan menossa kevättä kohden.

Lintukerho Larus on kokoontunut säännöllisesti. Aiheina meillä on ollut valokuvaus ja pöllöt. Hannu kertoi meille kuvauksen niksejä ja opetti perusasioita.

Tarkkaavaisesti kuuntelimme Hannun opetusta, kuten alla olevasta kuvasta voi päätellä

Seuraavassa kerhossa aiheena on kahlaajat. Toni Uusimäki tulee pitämään meille aiheesta luennon.

Muutamia retkiä olen tehnyt Nivalassa, Kalajoella, Ylivieskassa ja Haapajärvellä. 12.1. kävimme Juhanin ja Sarin kanssa Kalajoella. Tarkoituksena saada vielä viimeisiä vesilintuja ja tundrahanhi, joka oli edellisenä päivänä nähty. Retki jäi vaisuksi huonon sään takia. Lunta alkoi pyryttämään todella sakeasti. Tundrahanhea ei näkynyt, mutta Letolla oli vielä laulujoutsenia ja isokoskeloita. Konikarvon satamassa oli merimetso, joka jäi retken viimeiseksi havainnoksi, sillä lunta alkoi pyryttämään todella sakeasti. Valokuvaamisesta ei tullut mitään. Ehkä kuukauden paras retki oli 22.1 Ylivieskaan. Retken anti oli todella mahtava. Tavoitteena oli Kekajärven metsäruokinta paikka. Mennessä Ylivieskan keskustasta saimme tilhet. Kekarajärvelle mennessä kelon latvassa kuin tarjottimella oli varpuspöllö. Ruokintapaikalla oli myös muita harrastajia. Pienen odottelun jälkeen harmaapäätikka lensi paikalle. Vaikka meitä oli useanmpia henkilöitä, ei tikka aristellut tulla ruokinnalle. Kuukkelia ei tällä paikalla näkynyt, joten siirryimme viereiselle ruokinnalle, josta lintu hoitui mukavasti. Harmi vain kun kamera unohtui autoon molemmilla paikoilla, joten kuvat jäivät haaveeksi.Paluumatkalla tarkkaillimme josko taviokuurnat näyttäytyisivät, mutta ei tärpännyt. Lisäantina retkelle oli vielä,kun sai tutustua uusiin harrastajiin.

29.1 kiertelimme Juhanin kanssa Nivalassa. Retki oli onnistunut, sillä tuloksena mustarastas ja kaksi riekkoa. Mustarastas oli jäänyt talvehtimaan maatilan pihapiiriin.

Riekot löytyivät Suojärven maastosta. Riekkojen löytäminen vaati vähän työtä ja onnea. Emme kerinneet kuvata lintuja, vaikka seurasimme niiden pyrähtelyä kaun.

Pihabongauksessa meillä oli lintuja vähänlaisesti. Verottiko pakkanen vai kutsumattomat vieraat ruokinnalta lintuja, nimittäin oravat ja varpushaukka ja pöllö käyvät säännöllisesti ruokinnalla. Kyllähän oravat söpöjä ovat, mutta minusta häiritsevät lintujen olemista samalla ruokinnalla.

Nyt vain odottelemme pöllöretkijä. Ensimmäisiä pöllöjä on jo kuultu, joten tästä kevättä kohden myös pöllöt aktivoituvat.

Alkuvuoden retkeilyä

Heti 1.1. teimme Timon ja Jukan kanssa Haapajärvelle vuoden ensimmäisen retken. Haapajärveltä ensimmäinen havainto oli laulujoutsen. Siitä se alkoi vuodareitten kerääminen. Keskustasta suunnistimme Petäjäkalliolle. Tämä paikka antoi meille paljon pientä kivaa. Pohjantikat olivat entisellä paikalla.

Metsäautotien varrella on iso pöllipino, jossa tikat oleilevat. Samalla pinolla palokärjet pitävät tukikohtaa. Tällä retkellä saimme selville, että pohjantikkoja on kaksi,koiras ja naaras.Lintukirjaa tutkimalla varmistimme asian

6.1. kävin retkellä Ylivieskassa. Täällä Hakalahdessa talvehtii sinisorsia, jotka olivat vakio paikalla. Samalla paikalla oli harmaalokkeja, joista tuli myös vuodari. Varsinaisesti lähdin hakemaan hiiripöllöä, joka oli jo pitempään ollut Someronperällä. Nyt ilma oli todella huono, joten hiiripöllö jäi näkemättä.
7.1. teimme Jukan, Pauli-Pekan ja Hannun kanssa retken Kokkolan suuntaan. Tavoitteena oli lapintiainen ja pikku-uikku. Päivä oli todella kylmä, pakkasta yli 20astetta. Lapintiainen jäi saamatta. Dalabackmossenilla oli hyvä metsäruokintapaikka. Vaikka lapintiaista ei näkynyt, niin muita tiaisia oli runsaasti, samoin punatulkkuja. Täältä saimme myös hippiäisen, pyyn ja urpiaisen. Meri alkoi olla melko pitkälti jäässä, joten sieltä ei paljon lajeja kertynyt. Alla olevasta kuvasta saa käsityksen miten meri oli jo jäätynyt. Kuvassa kauempana näkyy jäällä merikotka, joka jäi ainoaksi merelliseksi lajiksi.

Paluumatkalla oli aikomuksena tarkistaa pikku-uikku Kannuksessa. Ajoimme maatalousoppilaitoksen pihaan. Joki oli vielä sulana, mutta pikku-uikku oli häipynyt. Ei siis nähty. Nyt alkoi retken mielenkiintoisin vaihe. Istuimme autoon aloittaaksemme matkan kotia kohti, mutta auto ei käynnistynyt. Siinä mietittiin ja pähkäiltiin mitä tehdään. Soittokierros tutuille, mutta ketään ei tavoitettu kotoa. Viimein saimme hinausapua korjaamolle, jossa todettiin, että autolla ei voi ajaa ennenkuin tehdään pieni remontti. Auto jäi korjaamolle. Paluukyyti järjestyi avuliaitten kannuslaisten ansiosta. Kiitos vielä kerran avusta! Retki venähti aika pitkäksi, mutta ennen iltaa olimme kotona. Tälläiset tapahtumat antavat oivan lisän retkille. Ei puutu vaihtelua!
8.1. tein pienen aamuretken Nivalassa. Aamu oli antoisa! Erkkisjärvelle oli saapunut ensimmäinen koskikara. Alla olevassa kuvassa näkyy lintu jollakin tapaa.

Kuvaa klikkaamalla isommaksi lintu näkyy jotensakin. Sain vielä vudariksi peltopyyn ja räkättirastaan. Näin vuosi 2012 pyörähti käyntiin.