Pientä kevätmuuttoa

Täällä Kalajokilaaksossa kevätmuutto on käynnistynyt verkkaisesti. Osasyynä muuton hiljaisuuteen on säiden nopea vaihtelu. Lämpimät jaksot ovat olleet lyhyitä ja sateet melko vähäisiä. Useana yönä on ollut kovia yöpakkasia. Samoin etelätuulia on ollut vähänlaisesti. Ilmojen lämmitessä kevätmuutto alkaa vauhdilla.

Töyhtöhyypät ja laulujoutsenet ovat saapuneet sankoin joukoin pelloille. Myös jokien sulakohdat ovat kerännet ensimmäiset vesilinnut.

Vesilintujen kohdalla telkät ovat ensimmäisiä muuttajia, myös sinisorsat saapuvat ensimmäisten joukossa. Hanhilajeista ensimmäiset havainnot on myös tehty. Metsähanhia, merihanhia ja kanadanhanhia on tavattu täällä. Hanhien päämuutto on vasta edessäpäin.

Kuulakkaat kevätaamut ovat antoisia lintuharrastajalle. Mikä sen antoisempaa, kun auringon noustessa seurata luonnon heräämistä ja maiseman väriloistoa. Tähän kun lisää lintujen laulut niin voi vain ihmetellä luonnon kauneutta ja monimuotoisuutta. Pienissä sulapaikoissa voi nähdä yllättävästi lintuja uiskentelemassa ja nauttimassa kevätaamun rauhasta.

Oli mielenkiintoisaa kuvata laulujoutsenen laskeutumista sulapaikkaan. On se vain komea lintu! Samassa sulapaikassa uiskenteli kanadanhanhi. Samoin sinisorsia ja telkkiä oli nauttimasta kevään kuulakkaasta aamusta.

Ruokintapaikka tarjoaa myös ensimmäisiä muuttolintuja. Ensimmäiset vihervarpuset ja peipot ovat saapuneet.

Muutamia sepelkyyhkyjä ja kuoveja on myös saapunut. Nyt mielenkiinnolla seuraamme milloin kevätmuutto pääsee kunnolla vauhtiin ja tuoko muutto harvinaisuuksia!

Kevättä kohti

Kylmä ilmamassa pitää vielä luontoa otteessaan. Kovia yöpakkasia ja kylmää tuulta on riittänyt. Kylmästä säästä huolimatta ensimmäiset muuttolinnut ovat saapuneet myös meidän korkeudelle. Laulujoutsenia on näkynyt jo enenevässä määrin. Rannikolla on jo tehty havaintoja töyhtöhyypistä.

Ylivieskan Raudaskylän kohdalla laulujoutsenet ovat kerääntyneet sulaan ruokailemaan. Tällä kohtaa Kalajoessa on koskipaikka, joka on lähes koko talven sula.

Myös koskikaroja on kerääntynyt tähän kohtaan useampia.

Erkkisjärvestä lähtevän joen pohjapadon kohdalla on sulapaikka koko talven. Tässä sulapaikassa on koskikaroja talvehtinut. Tämä paikka on karoille jo pitkään ollut vakio paikka talvehtimiseen. Muuten retkimaisemat ovat melko talviset.

Pelloilla on yhtenäinen lumikerros, joka pakkasten ansiosta on kovettunut ja kestää kävelemisen.

Myös järvi on paksun jään peitossa. Siinä on moottorikelkalla hyvä ajella vielä pitkään.

Yksi tärkeä työ on ajankohtainen, nimittäin linnunpönttöjen puhdistaminen ja uusien pönttöjen rakentaminen. Tämä on hyvää ja tärkeää työtä, jolla voidaan auttaa kolopesijöitä löytämään hyvä pesäpaikka. Vanhojen metsien kadotessa samalla katoaa paljon hyviä pesäpuita maastossa. Nyt tarvitaan ihmisen apua turvaamaan kolopesijöiden tulevaisuus!

Helmikuun helmiä

Helmikuu on pian katsottu ja hiljaiseksi todettu! Säiden puolesta helmikuu on ollut vaihteleva, on ollut pakkasia, vesisadetta ja loppukuusta satanut lunta lähes joka päivä. Linnut ovat pysytelleet piilossa. Ei paljoa havaintoja ole kertynyt. Ruokintapaikallakin normaalia hiljaisempaa. Ainoa ilonaihe ruokinnalla, kun puukiipijä ilmestyi takaisin. Käy lähes päivittäin, mieluummin aamusta. Tiaisia ja keltasirkkuja vierailee ruokintapaikalla koko päivän.

Puukiipijä on viihtynyt hyvin tiaisten kanssa saman talitangon kimpussa.

Metsäautotiet ovat jo melko lumisia. Jokaista tietä ei enää henkilöautolla pääse liikkumaan.

Lauantai 27.2 oli mielenkiintoinen päivä. Tällöin asensimme pöllöille uusia koteja. Henriika ja Sami olivat saapuneet Nivalaan Helsingistä pöllöretkille ja muutenkin etsimään peltolintuja, mutta sää ei ollut suosiollinen, satoi lunta ja välillä tuuli voimakkaasti.

Timo oli pönttömestarina ja asensi pöntöt puihin. Timon pakettiautolla oli helppo kuljettaa pöntöt ja muu asennustarvike maastoon.

Retkestähän tuli täydellinen kahvihetken ja makkaran paiston myötä. Iltapäivällä sääkin muuttui keväisen aurinkoiseksi, jotenka retkestä jäi hyvä tunne ja iloinen mieli.

Nyt vain seuraamme tuleeko pönttöihin asukkaita. Toivottavasti jonain keväänä pikkupöllöt asuttavat näitäkin pönttöjä!

Todella hiljaista

Helmikuukin on jo hyvällä alulla. Sää on välillä ollut hyvinkin talvinen. On saatu kokea oikea pakkasjakso. Lunta on kertynyt normaalia vähemmän. Nyt kuitenkin helmikuun alussa vesisateet palasivat ja samalla lumet hupenivat lähes olemattomiin.

Linturintamalla on todella hiljaista. En muista vastaavaa hiljaisuutta aiemmilta vuosilta. Pakkasjaksokin hiljensi ruokintapaikkoja tuntuvasti. Parhaita paloja ovat olleet valkoselkätikka ja pohjantikka Ylivieskan puutavaran lastauspaikalla. Sievissä on pähkinähakki talvehtinut samoin siellä punarinta yritti selviytyä pakkasista, mutta huonosti sille kävi. Metsät ja pellot ovat hiljaisia. Isoilta peltoaavoilta on peltopyykin kadonnut lähes tyystin. Tähän on monia syitä; suojaavat pusikot ovat hävinneet samoin ladot on purettu pois. Vähälumiset talvet eivät tarjoa suojaa petoja ja kylmyyttä vastaan. Ruokintapaikkoja peltopyille on kyllä perustettu, mutta ruokinnalla kävijät puuttuvat.

Piharuokinnalla käpytikat ja närhet ovat melkein enemmistönä, tiaiset ovat vähentyneet radikaalisti samoin varpuset.

Mielenkiintoinen tuttavuus oli valkoinen pulu. Sain puhelinsoiton oudosta valkeasta linnusta, joka oli löytynyt ulkorakennuksen oven alta.

Menin katsomaan lintua ja ensisilmäyksellä määrittelin puluksi. Hämmennystä aiheuttivat linnun höyhenpeitteiset jalat. Untuva höyhenet alkoivat heti varpaiden päältä jatkuen koko jalan mitan. Tämä jäi ratkaisematta mistä moinen johtuu.

On mielenkiintoista odotella pöllöjen soidin huhuilujen alkua. Myyrä ja hiiri tilanne on vaihteleva. paikoin on myyriä lähes normaaliosti, toisinpaikoin ei lainkaan. Toivottavasti pöllöt piristäisivät muuten niin hiljaista aikaa!

Vuosi 2016 on alkanut

Vuosi 2016 on hyvällä aluillaan. Vuoden vaihtumisen myötä myös säätila muuttui. Alkutalven vesisateet ja loskakelit muuttuivat kireiksi pakkasiksi. Nyt vesistöt jäätyvät kunnolla samoin pellot ja metsät. Myös uusi lintuvuosi on alkanut. Omalla kohdalla on ollut hyviä lajeja. Heti 1.1. sain ilmoituksen lähistöllä olevasta kurjesta. Lintu oli ilmestynyt fasaanien ruokintapaikalle. Ilmoitus sai vipinää aikaiseksi.

Siellähän se kurki tepasteli hyvävoimaisen oloisena keskellä tietä. Onneksi liikenne oli hiljaista.

Melko pian kurki lennähti läheiselle pellolle, josta se nousi siivilleen lentäen kohti länttä. Harvemmin tammikuun alussa kurkia näkyy täällä. Läheisen joen pohjapadolle ilmestyi perinteisesti koskikara. Useana talvena kara talvehtii täällä.

Myös mustarastas on pakkasilla viihtynyt piharuokinnalla.

Kottaraisia oleskelee Nivalassa Kuikanrannalla erään maatalon pihapiirissä. Näistä linnuista en ole saanut hyvää kuvaa. Nåin kireillä pakkasilla koetellaan kottaraisten kykyä selviytyä talvesta. Mielenkiintoisin tapaus on Sievissä Vanhallakirkolla. Sain puhelinsoiton lentokyvyttömästä laulujoutsenesta Vääräjoen sulapaikassa. Ennen lähtöä Sieviin parilla puhelinsoitolla kyselin miten ko tapauksessa tulee toimia jos lintu on todella huonokuntoinen. Soitin mukaan eläinlääkäri Säilynojan. Hän on myös kova lintuharrastaja. Perille päästyämme totesimme linnun hyväkuntoiseksi. Lähistöllä asuva henkilö aloitti linnulle jyväruokinnan, jolla taataan linnulle riittävä ravinto.

Kun joki jäätyy niin että sen yli voi mennä yritämme Antero Aution kanssa sen kiinniottoa. Antero aikoi viedä linnun sulaveteen jossa laulujoutsen voisi selvitä talven yli. Linnulla on hyvin todennäköisesti sulkiminen epäonnistunut. Tästä johtuen sen sulat niin pyrstössä kuin siivissäkin ovat jääneet kehittymättä.

Toivotaan että lintu saadaan kiinni ja se selviää talven yli.

Joulu

Nyt on aika hiljentyä joulun viettoon! Haluan toivottaa kaikille blogin seuraajille Hyvää ja Rauhallista Joulua! Lumi on jo peittänyt kukat laaksosessa, järven aalto jäätynyt talvipakkasessa, varpunen pienoinen syönyt kesäeinehen, järven aalto jäätynyt talvipakkasessa! Hyvää ja Rauhallista Joulua! Merry Christmas!

Lintukerho Laruksen syksy

Niin se vuosi alkaa kallistua kohden loppua. On aika vilkaista lintukerho Laruksen syksyn toimintaan ja mitä olemme tehneet. Olemme kokoontuneet neljä kertaa ja kerholaisia on ollut noin viisitoista. Ensimmäisessä kerhossa suunnittelimme tulevaa kautta. Siinä kerhossa päätimme esittää Kplyn hallitukselle kiinnostuksemme järjestää yhdistyksen syyskokous täällä Nivalassa. Saimme myöntävän vastauksen ja kokous järjestettiinkin marraskuussa.

Kokous oli yksimielinen ja positiivisesti tulevaisuuteen katsova. Juhani Hannila toimi puheenjohtajan. Osallistujia oli runsaasti yhdistyksen toimialueelta.

Marraskuussa Pauli - Pekka Österberg piti meille illan aiheesta suohaukat. Ilta oli todella antoisa ja opettavainen.

Kerholaiset kuuntelivat tarkkaavaisesti esitelmää ja mieleen jäi monia uusia tunnistuspointteja.

Illan päätteeksi testasimme mitä olimme oppineet. Kyllä uusia pointteja tunnistamiseen oli tullut.

Joulukuun kerhoillan vietimme jouluisissa tunnelmissa. Oli soittoa, laulua ja tietokilpailukysymyksiä. Tarjolla oli kahvia, glögiä, suolaista purtavaa kuin myös makeaa suuhun pantavaa. Oli mukava keskustella menneestä retkeilyvuodesta ja suunnitella tulevaa retkeilyvuotta.

Ensi vuoden aloitamme Loppiaisrallilla ja koko tammikuun kestävällä tammikisalla! Näin uusi vuosi alkaa toiminnan merkeissä!