Takatalvi

Ihmetellä sopii kevään etenemistä, todella erikoista. Maaliskuussa lämpöasteita useita ja lumet sulivat lähes kokonaan. Odoteltiin aikaista kevättä ja muuttolintujen tuloa tänne Pohjanmaallekin aikaisin. Mitä vielä, huhtikuun alusta alkaen on sää ollut talvinen. Mitä lähemmäs toukokuu lähenee, sitä kylmemmäksi ilmat muuttuvat. Ja on tullut lunta todella paljon.

On siinä kuovitkin ihmetelleet Suomen suvea. Varmaankin lämpimikseen lennelleet pyrypäivinäkin.

Kurjet ovat pysytelleet pelloilla enempää liikkumatta. Mielenkiintoista on ollut huomata niiden käyttäytyminen myrskypäivinä.

Kun on oikein lujaa tuullut, niin kurjet ovat kääntäneet pyrstön päin tuulta ja laskeneet pään alas. Erikoista. Näinhän tuuli on päässyt höyhenpeitteen sisään ja pörhistänyt höyhenet. Ihmismielellä ajateltuna näin on tosi kylmä. Seurasin pitkään kurkien touhuja myrskyllä, näin ne vain käyttäytyivät.

Ei varmaankaan sinisorsilla olleet ajatukset mitenkään kesäiset niiden uiskennellessa hyhmäisessä vedessä.

Lokit jaksoivat myrskystä huolimatta lennellä. Niitä näytti kaikkein vähiten kylmä haittaavan.

Ruokintapaikan linnut olivat lumisia ruokaillessaan lintulaudalla. Ihmeesti peipotkin kestävät kylmää.

Läheinen metsäkin muuttui talviseksi. Puita peitti paksu lumivaippa.

Mutta kaikesta huolimatta kevät etenee ja viimein koittaa lämmin ja pitkä kesä!!

Muutontarkkailua 22.4.2017

22.4.2017 oli muutontarkkailupäivä Kplyn alueella. Aamulla klo 5.00 aloitimme ja jatkoimme klo 13.00 saakka. Edeltävä yö oli pitkästä aikaa lauha ja tyyni. Edellytykset olivat muutolle otolliset. Aamun valkenemista odotellessa oli hupaisaa seurata järvenjäällä heräileviä laulujoutsenia.

Vaikeaa se voi olla linnuillakin ylösnousu. Toiset yksilöt olivat pirteitä ja heti liikkeellä ja toiset taas sitkeitä heräämään. Mielenkiintoista. Aamu alkoi heti hyvin, ensimmäiset lokit saapuivat Erkkisjärvelle kuuden tienoilla. Tänä keväänä aikaisemmin lokkeja ei ole näkynyt. Loki tulivat ryminällä, tuli naurulokkeja, kalalokkeja ja harmaalokkeja. Lokkien kirkuessa olo oli heti kotoinen , niin tuttu kesäinen ääni.

Auringon noustessa alkoi pientä hanhimuuttoa. Hanhet menivät kaukaa, joten niitä ei voinut määrittää, laitettiin harmaahanhilajiksi.

Samoin muutti sepelkyyhkyjä, kuoveja ja kurkia. Kurkia meni vajaa 400. Petomuutto oli hiljainen, ehkä nostetta ei ollut tarpeeksi. Muutti vain kolme piekanaa.

Koskaan ei sisämaassa saada niitä määriä mitä rannikolla liikkuu. Lajit ja yksikkömäärät ovat paljon pienempiä. Erkkisjärven lintutornista havaitut muuttavat lajit ja yksikkömäärät; harmaahanhilaji 119, kuovi 22, kurki 332, piekana 3, sepelkyyhky 109 ja töyhtöhyyppä 29. Tulos oli odotusten mukainen.

Toivottavasti kevät etenee suurin harppauksin, niin saadaan tänne sisämaahankin vipinää!

Kevätmuutolle takapakkia

Eipäs kevät edennyt sillä vauhdilla miltä alku näytti. On ollut kovia pakkasia, tuulista ja lumipyryä. Osa saapuneista linnuista siirtyi takaisin etelämmäs. Jo sulaneet vedet jäätyivät uudelleen samoin paljaana olleet pellot peittyivät lumen alle. Kevään eteneminen pysähtyi totaalisesti.

Pienissä sulapaikoissa on ollut jopa ahdasta kun laulujoutsenet ja vesilinnut pakkaantuvat samaan pieneen sulaan. Mutta kyllä linnuillakin näyttää sopu sijaa antavan. Ruokaa taitaa olla niukalti, sen näköistä liikehdintää näissä paikoissa on.

Hyvin kylmän näköiseltä linnut näyttävät.

Koskipaikoissa virtaus on melkoinen. Oleskelu näissä paikoissa on haastavaa. Voimakas virtaus saattaa viedä linnun mennessään.

Kuovit ovat hakeutuneet sänkipelloille vähäisen ruuan toivossa. Pelloilla saattaa olla lähes sata kuovia pienellä alueella.

Laulujoutsenet ja kurjet viihtyvät yhdessä etsien ruokaa.

Kevät on herkkää aikaa, siinä monet lemmenvalat vannotaan ja kosiomenot toteutetaan.

Mukava oli viedä telkille uusia pönttöjä. Nyt vain odotellaan asukkaita.

Suuri vaarahan tässä piilee, nimittäin naakat. Naakoillehan nämä pöntöt olisivat mieluisia pesäpaikkoja. Naakkapopulaatio on kasvanut valtavaksi. Monet asumattomien talojen savupiiput ovat nykyisin naakkojen pesäpaikkoja.

Pönttömestari oli tehnyt mallikkaat pöntöt. Kyllä niissä telkät viihtyvät.

Onneksi maa oli vielä jäässä jotenka pääsimme maasturilla aivan rantaan saakka. Nyt vaatii malttia odotella ilmojen muuttumista lämpöiseksi ja kevään todellista etenemistä.

Kplyn kevätkokus

Kplyn kevätkokous pidettiin 7.4.2017 Nivalassa. Kokouksen avasi yhdistyksen puheenjohtaja Juhani Hannila, joka toimi myös kevätkokouksen puheenjohtajana. Sihteeriksi valittiin Toni Uusimäki ja pöytäkirjantarkastajiksi Kari Koivumäki ja Jarno Rasmus.

Toimintakertomuksen esittelyssä vuodelta 2016 tuli esille yhdistyksen monipuolinen ja laaja toiminta. On tehty linnustonselvityksiä, osallistuttu valtakunnallisiin tapahtumiin, annettu YVA lausuntoja jne. Birdlifen edustajiston kokoukseen yhdistyksellä on kolmen edustajan kiintiö. Kokousedustajien määrä perustuu jäsenmäärään. Jokainen sata jäsentä antaa yhden kokousedustajan. Yhdistyksen jäsenmäärä on ollut hienoisessa nousussa. Yhdistyksen kerhotoiminta on lintukerho Laruksen varassa, sillä lintukerho Viklo on toistaisesti tauolla. Laruksen toiminta on vilkasta, kerhoillat ja retket muodostavat toiminnan rungon. Myös retkikummitoiminta alueella on vilkasta.

Tilinpäätös vuodelta 2016 osoitti yhdistyksen rahatilanteen olevan hyvä. Tulot muodostuvat Tiira havainnoista, hanketuet pieneltä osin, linnustonselvityksistä ja jäsenmaksuista. Hallitukselle myönnettiin tili- ja vastuuvapaus.

Muuton yhteistarkkailupäivä on 22.4.2017, tornien taisto 6.5.2017, pönttöbongaus jne. eli osallistutaan valtakunnallisiin tapahtumiin. Muuton yhteistarkkailupäivästä tiedotetaan fb ja www sivuilla. Muissa asioissa todettiin Maali- hankkeen tilanne, keskusteltiin Ornis Botnicasta ja todettiin pikkutyllin olevan vuoden lintulaji.

Kokouksen jälkeen Jyrki Liikanen esitteli luonto-ja lintukuvia Lofooteilta. Olipa hienoja kuvia.

Kokoukseen oli saapunut runsaasti jäseniä. Keskustelu oli vilkasta.

Vuoden lintu

BirdLife Suomi valitsee joka vuosi vuoden linnun. Vuoden linnuksi valitaan yleensä harvalukuinen ja muutenkin huonosti tunnettu laji. Vuoden linnusta kerätään tehostetusti havaintoja. Tavoitteena on lajin määrän ja pesimäkannan suuruuden kartoittaminen. Vuoden 2017 vuoden lintu on pikkutylli.

Ja millainen lintu pikkutylli on. Se on noin 15 - 18cm pitkä, pikkutyllillä on harmaanruskea selkä, valkea vatsa ja mustan ja valkean kirjava pää. Yksi parhaimmista tuntomerkeistä on silmänympärillä oleva keltainen rengas. Pikkutyllin tavallisin ääni on lyhyt " piu ". Suomessa on noin 5000 paria.

Pikkutylli pesii ja asustelee jokivarsilla, sorakuopissa, vetisillä laitumilla, varasto- ja satama - alueilla.

Merenrannat ja satama - alueet ovat hyviä havaintopaikkoja.

Nyt kaikki pikkutylli havainnot Tiiraan, jotta saadaan lajista kattava kokonaisuus. Myös pesimäpaikat kannattaa laittaa Tiiraan.

Ensimmäiset kevätmuuttajat

Kalajokilaaksoonkin kevät alkaa pikkuhiljaa tulemaan. Vesisateet ja aurinkoiset päivät sulattavat lumia tuoden pälvipaikkoja pelloille. Samalla jokiin ja isompiin ojiin kertyy vettä. Viimeaikaiset yöpakkaset ovat hidastaneet kevään etenemistä.

Ensimmäisiä kevätmuuttajia ovat laulujoutsenet. Tänä vuonna ne saapuivat suhteellisen aikaisin. Laulujoutsenet eivät tarvitse paljoa avovettä tullakseen toimeen. Haapajärvellä Karjalahden rannalla on lähes koko talven sulaa, tälle alueelle ensimmäiset joutsenet saapuvat. Nivalassa Erkkisjärvi kerää ensimmäiset joutsenet järven ollessa täysin jäässä. Joutsenten tuloon vaikuttaa hyvin todennäköisesti vieressä oleva joki, jossa on avovettä.

On mielenkiintoista seurata niiden käyskentelyä jäällä. Vaikka on pakkasta niin jäällä on auringonpaisteessa hyvä levähtää.

Aikaisia kevätmuuttajia ovat olleet töyhtöhyypät, telkät, sepelkyyhkyt, kottaraiset, muutamat peipot ja kiurut. Myös metsähanhia on nähty muuttavan. Kokoajan tilanne elää ja uusia muuttajia saapuu lähes päivittäin.

Yllättävä havainto oli kun 8 peltopyytä paistatteli päivää sänkipellolla. Peltopyyt ovat vähentyneet huolestuttavasti. Voidaan jo sanoa kannan olevan lähes kokonaan hävinnyt.

Peltopyykannan romahtamiseen on monta syytä, suurin syy on maalaismaisen raju muutos. Ei enää ole latoja, viljelykset ovat suuria peltoaukeita, joista puuttuvat pajukkoiset ojat. Peltopyillä ei enää ole suojaa ulkoisia hyökkäyksiä vastaan. Lumettomat talvet ovat myös yksi syy kannan romahtamiseen. Nyt jos koskaan peltopyy tarvitsee ihmisen auttavaa kättä. Ruokintapaikkojen perustaminen ja suojakatosten rakentaminen ovat ensimmäisiä toimenpiteitä joilla peltopyitä voidaan auttaa!

Varma kevään merkki on kun teeret aloittelevat soidinta. Yllättävissä paikoissa teeret voivat pitää soidinta, nimittäin järvenjäällä. Tämä tuli todistettua, kun iso teeriparvi piti soidinmenoja Erkkisjärven jäällä.

Nyt lintuharrasta elää mielenkiintoista ja antoisaa aikaa, aina tapahtuu uutta ja mielenkiintoista. Nyt ulos nauttimaan kevään ihmeistä ja luonnon monimuotoisuudesta!