Helmikuun helmiä

Helmikuu on pian katsottu ja hiljaiseksi todettu! Säiden puolesta helmikuu on ollut vaihteleva, on ollut pakkasia, vesisadetta ja loppukuusta satanut lunta lähes joka päivä. Linnut ovat pysytelleet piilossa. Ei paljoa havaintoja ole kertynyt. Ruokintapaikallakin normaalia hiljaisempaa. Ainoa ilonaihe ruokinnalla, kun puukiipijä ilmestyi takaisin. Käy lähes päivittäin, mieluummin aamusta. Tiaisia ja keltasirkkuja vierailee ruokintapaikalla koko päivän.

Puukiipijä on viihtynyt hyvin tiaisten kanssa saman talitangon kimpussa.

Metsäautotiet ovat jo melko lumisia. Jokaista tietä ei enää henkilöautolla pääse liikkumaan.

Lauantai 27.2 oli mielenkiintoinen päivä. Tällöin asensimme pöllöille uusia koteja. Henriika ja Sami olivat saapuneet Nivalaan Helsingistä pöllöretkille ja muutenkin etsimään peltolintuja, mutta sää ei ollut suosiollinen, satoi lunta ja välillä tuuli voimakkaasti.

Timo oli pönttömestarina ja asensi pöntöt puihin. Timon pakettiautolla oli helppo kuljettaa pöntöt ja muu asennustarvike maastoon.

Retkestähän tuli täydellinen kahvihetken ja makkaran paiston myötä. Iltapäivällä sääkin muuttui keväisen aurinkoiseksi, jotenka retkestä jäi hyvä tunne ja iloinen mieli.

Nyt vain seuraamme tuleeko pönttöihin asukkaita. Toivottavasti jonain keväänä pikkupöllöt asuttavat näitäkin pönttöjä!

Todella hiljaista

Helmikuukin on jo hyvällä alulla. Sää on välillä ollut hyvinkin talvinen. On saatu kokea oikea pakkasjakso. Lunta on kertynyt normaalia vähemmän. Nyt kuitenkin helmikuun alussa vesisateet palasivat ja samalla lumet hupenivat lähes olemattomiin.

Linturintamalla on todella hiljaista. En muista vastaavaa hiljaisuutta aiemmilta vuosilta. Pakkasjaksokin hiljensi ruokintapaikkoja tuntuvasti. Parhaita paloja ovat olleet valkoselkätikka ja pohjantikka Ylivieskan puutavaran lastauspaikalla. Sievissä on pähkinähakki talvehtinut samoin siellä punarinta yritti selviytyä pakkasista, mutta huonosti sille kävi. Metsät ja pellot ovat hiljaisia. Isoilta peltoaavoilta on peltopyykin kadonnut lähes tyystin. Tähän on monia syitä; suojaavat pusikot ovat hävinneet samoin ladot on purettu pois. Vähälumiset talvet eivät tarjoa suojaa petoja ja kylmyyttä vastaan. Ruokintapaikkoja peltopyille on kyllä perustettu, mutta ruokinnalla kävijät puuttuvat.

Piharuokinnalla käpytikat ja närhet ovat melkein enemmistönä, tiaiset ovat vähentyneet radikaalisti samoin varpuset.

Mielenkiintoinen tuttavuus oli valkoinen pulu. Sain puhelinsoiton oudosta valkeasta linnusta, joka oli löytynyt ulkorakennuksen oven alta.

Menin katsomaan lintua ja ensisilmäyksellä määrittelin puluksi. Hämmennystä aiheuttivat linnun höyhenpeitteiset jalat. Untuva höyhenet alkoivat heti varpaiden päältä jatkuen koko jalan mitan. Tämä jäi ratkaisematta mistä moinen johtuu.

On mielenkiintoista odotella pöllöjen soidin huhuilujen alkua. Myyrä ja hiiri tilanne on vaihteleva. paikoin on myyriä lähes normaaliosti, toisinpaikoin ei lainkaan. Toivottavasti pöllöt piristäisivät muuten niin hiljaista aikaa!

Vuosi 2016 on alkanut

Vuosi 2016 on hyvällä aluillaan. Vuoden vaihtumisen myötä myös säätila muuttui. Alkutalven vesisateet ja loskakelit muuttuivat kireiksi pakkasiksi. Nyt vesistöt jäätyvät kunnolla samoin pellot ja metsät. Myös uusi lintuvuosi on alkanut. Omalla kohdalla on ollut hyviä lajeja. Heti 1.1. sain ilmoituksen lähistöllä olevasta kurjesta. Lintu oli ilmestynyt fasaanien ruokintapaikalle. Ilmoitus sai vipinää aikaiseksi.

Siellähän se kurki tepasteli hyvävoimaisen oloisena keskellä tietä. Onneksi liikenne oli hiljaista.

Melko pian kurki lennähti läheiselle pellolle, josta se nousi siivilleen lentäen kohti länttä. Harvemmin tammikuun alussa kurkia näkyy täällä. Läheisen joen pohjapadolle ilmestyi perinteisesti koskikara. Useana talvena kara talvehtii täällä.

Myös mustarastas on pakkasilla viihtynyt piharuokinnalla.

Kottaraisia oleskelee Nivalassa Kuikanrannalla erään maatalon pihapiirissä. Näistä linnuista en ole saanut hyvää kuvaa. Nåin kireillä pakkasilla koetellaan kottaraisten kykyä selviytyä talvesta. Mielenkiintoisin tapaus on Sievissä Vanhallakirkolla. Sain puhelinsoiton lentokyvyttömästä laulujoutsenesta Vääräjoen sulapaikassa. Ennen lähtöä Sieviin parilla puhelinsoitolla kyselin miten ko tapauksessa tulee toimia jos lintu on todella huonokuntoinen. Soitin mukaan eläinlääkäri Säilynojan. Hän on myös kova lintuharrastaja. Perille päästyämme totesimme linnun hyväkuntoiseksi. Lähistöllä asuva henkilö aloitti linnulle jyväruokinnan, jolla taataan linnulle riittävä ravinto.

Kun joki jäätyy niin että sen yli voi mennä yritämme Antero Aution kanssa sen kiinniottoa. Antero aikoi viedä linnun sulaveteen jossa laulujoutsen voisi selvitä talven yli. Linnulla on hyvin todennäköisesti sulkiminen epäonnistunut. Tästä johtuen sen sulat niin pyrstössä kuin siivissäkin ovat jääneet kehittymättä.

Toivotaan että lintu saadaan kiinni ja se selviää talven yli.

Joulu

Nyt on aika hiljentyä joulun viettoon! Haluan toivottaa kaikille blogin seuraajille Hyvää ja Rauhallista Joulua! Lumi on jo peittänyt kukat laaksosessa, järven aalto jäätynyt talvipakkasessa, varpunen pienoinen syönyt kesäeinehen, järven aalto jäätynyt talvipakkasessa! Hyvää ja Rauhallista Joulua! Merry Christmas!

Lintukerho Laruksen syksy

Niin se vuosi alkaa kallistua kohden loppua. On aika vilkaista lintukerho Laruksen syksyn toimintaan ja mitä olemme tehneet. Olemme kokoontuneet neljä kertaa ja kerholaisia on ollut noin viisitoista. Ensimmäisessä kerhossa suunnittelimme tulevaa kautta. Siinä kerhossa päätimme esittää Kplyn hallitukselle kiinnostuksemme järjestää yhdistyksen syyskokous täällä Nivalassa. Saimme myöntävän vastauksen ja kokous järjestettiinkin marraskuussa.

Kokous oli yksimielinen ja positiivisesti tulevaisuuteen katsova. Juhani Hannila toimi puheenjohtajan. Osallistujia oli runsaasti yhdistyksen toimialueelta.

Marraskuussa Pauli - Pekka Österberg piti meille illan aiheesta suohaukat. Ilta oli todella antoisa ja opettavainen.

Kerholaiset kuuntelivat tarkkaavaisesti esitelmää ja mieleen jäi monia uusia tunnistuspointteja.

Illan päätteeksi testasimme mitä olimme oppineet. Kyllä uusia pointteja tunnistamiseen oli tullut.

Joulukuun kerhoillan vietimme jouluisissa tunnelmissa. Oli soittoa, laulua ja tietokilpailukysymyksiä. Tarjolla oli kahvia, glögiä, suolaista purtavaa kuin myös makeaa suuhun pantavaa. Oli mukava keskustella menneestä retkeilyvuodesta ja suunnitella tulevaa retkeilyvuotta.

Ensi vuoden aloitamme Loppiaisrallilla ja koko tammikuun kestävällä tammikisalla! Näin uusi vuosi alkaa toiminnan merkeissä!

Kuvia

Järjestelin kuvia kansioihin ja samalla poistin ylimääräiset kuvat. Kuvia läpikäydessä monet tilanteet linturetkiltä tulivat mieleen. Useat kuvaustilanteet tulivat yllättäen eteen. Onneksi kamera oli useasti käden ulottuvilla valmiina. Näin sain tilanteita tallennettua. Kokosin tähän muutamia harvinaisia tilanteita, joita olen saanut kuvattua. Yllätys oli suuri, kun kesällä 2013 pikkutylli käveli omalla pihalla.

Vielä erikoisempaa oli, kun harjalintu osui kameran eteen!

Mutta helmien helmi kuvista on, haarapääsky täällä Nivalassa tammikuussa 2013! Tällä kuvalla on mielenkiintoinen tarina. Joulun aikoihin sain tiedon että haarapääsky lentelee Nivalassa. En uskonut ilmoittajaa, vaan ajattelin hänen juksaavan, ehkä kuollut haarapääsky löytynyt jostain ulkorakennuksesta. Tammikuussa tämä samainen henkilö moitti minua, kun en ollut käynyt bongaamassa lintua. Kehui minua saamattomaksi lintuharrastajaksi! Talven erikoisuus lähellä ja ei käy kuvaamassa. Pitihän se lähteä, ja mikä yllätys, haarapääsky viserteli kuin kesällä. Siitä tässä pari kuvaa.

Harmi vain, lintu ei selvinnyt talvesta. Paleltui maaliskuussa. Eräällä retkellä taivaanvuohi nökötti idyllisen vanhan ladon katolla.

Muutama kuva lintujen ruokailuhetkestä. Näissä kuvissa on aimoannos onnea ja hyvää tuuria. Kiikarilla näin hyönteisiä lintujen suussa, joten kameran tarkennus ja kuva. Eikös vai ruokahetki tallentunut kuviin.

Erikoinen oli tilanne silloin kun harmaapäätikka eksyi ilmareiästä varastorakennukseen.

Keväällä 2014 sepelrastaita piipahti näilläkin kulmilla useampia.

Pelloilla voi törmätä vaikka hautovaan suopöllöön.

Mieleenpainuvin kokemus oli Kalajoella talvehtivan kurjen huoltaminen ja ruokkiminen talven yli. Syksyllä loukkaantunut kurki selvisi ruokinnan avulla talvesta ja parani lentokuntoiseksi.

Kplyn syyskokous

Keski - Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous pidettiin 07.11.2015 Nivalassa. Kokoukseen osallistui runsaasti yhdistyksen jäseniä Nivalasta, Ylivieskasta, Haapajärveltä, Sievistä ja Kokkolasta. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Juhani Hannila ja sihteeriksi Mika Kumpulainen. Pöytäkirjan tarkastajiksi ja äänten laskijoiksi Toni Uusimäki ja Johan Hassel. Käytiin läpi toimintasuunnitelma vuodelle 2016. Yhdistyksen toiminta on aktiivista ja moni tahoista. Pääpaino on retkeily-, koulutus-ja lintukerhotoiminnassa. Myös linnustonsuojelu kuuluu yhdistyksen toimintaan. Tämä työ koettiin erittäin tärkeäksi, johonka kannattaa keskittää voimavaroja entistä enemmän. Alueen retkikummit toimivat yhteistyössä eri järjestöjen ja koulujen kanassa. Yhteistyötä on esim. Kokkolan ladun, Ylivieskan ladun ja 4h kerhojen kanssa retkeilyn ja lintuharrastuksen tunnettavuuden edistämiseksi. Yhdistyksen alueella toimivat esim. Lintukerho Larus ja Kalajoen lintuklubi. Uutena toimintana päätettiin kokeilla Loppiaisrallia. Näin saadaan Tammikisaan uutta väriä. Loppiaisralli on koko vuorokauden mittainen ja siihen on helppo osallistua. Ei tarvitse koota joukkuetta, voi vaikka yksikseen rallata ja ilmoittaa lajimäärän spostilla Johan Hasselille. Muuten toiminta noudattelee entistä uraa.

Yhdistyksen talous todettiin olevan hyvä. Talousarvio vuodelle 2016 hyväksyttiin hallituksen esittämässä muodossa. Tulevan vuoden yhtenä tulonlähteenä on Luodonjärven laskennat. Jäsenmaksut on merkittävä tulo yhdistyksen toiminnassa.

Yhdistyksen puheenjohtajaksi vuodelle 2016 valittiin yksimielisesti Juhani Hannila. Hallituksen jäsenistä erovuorossa olivat Rainer Hakanen, Mika Kumpulainen ja Kari Koivumäki. Käytiin vilkas keskustelu henkilöistä. Ajatuksena oli saada hallitukseen jäseniä Kokkolan ulkopuolelta. Näin saataisiin laajemmalta alueelta näkemyksiä päättäviin elimiin. Tällä perusteella hallitukseen valittiin uutena Jurgen Lehmann Pietarsaaresta ja uutena varajäsenenä Leo Saarijärvi niinikään Pietarsaaresta. Kari Koivumäki ja Mika Kumpulainen valittiin uudelleen.

Mieluisa asia oli kun käsiteltiin Kplyn edustajia Birdlifen edustajiston kokouksiin. Jäsenmäärän perusteella Kply saa yhden lisä edustajan. Kplyn edustajina ovat aikaisemmin toimineet Juhani Hannila ja Toni Uusimäki jotka jatkavat edelleen tehtävässä. Nyt kolmanneksi edustajaksi kaudelle 2016-2017 valittiin Kari Koivumäki. Merkittävää on, kun näin pienellä yhdistyksellä on kolme edustajaa!

Toiminnantarkastajiksi valittiin entiset, Sten Vikström ja Anne Mäkelä. Jäsenmaksu pidetään entisenä, 25€ aikuisilta ja nuorisojäseniltä 15€. Muissa asioissa todettiin , vuodenlintu 2016 on koskikara. Saatiin katsaus suojelutoiminnasta. Tästä virisi vilkas keskustelu, jossa todettiin suojelun tärkeys. Keskusteltiin yhdistyksen jäsenjulkaisusta Ornis Botnicasta. Luovutaan vuotuisesta julkaisusta ja kehitetään julkaisu pari kertaa vuodessa ilmestyväksi lehdeksi, jossa korostetaan tekstin osuutta. Yhdistys lahjoittaa tammikisan kieropalkinnon Leo Saarijärvelle hänen merkkipäivänään. Hän on voittanut tammikisan 10 kertaa, jotenka pokaali kuuluu hänelle. Ensi vuoden tammikisassa tavoiteltavana on uusi kieropalkinto. Tässä yhteydessä onnittelut Leolle! Kokous oli keskusteleva ja positiivisesti tulevaisuuteen suhtautuva. Tästä on hyvä jatkaa toimintaa!